Ryvettynyt Hupi kävi eilen pesulla ja kyllä jaksaa edelleen naurattaa prinsessan elkeet jalkojen kanssa, etenkin etujalkojen. Jos kampa vähänkin nappaa kiinni, vaikka ei olisi edes oikeaa takkua, niin yksi huutaa kuin heikkopäinen, kuin jalkaa olisi poikki leikkaamassa. Samalla koko koira kääriytyy kilpikonnapuollustusasentoon, vetämällä etujalat kippuraan ja suojaamalla takajaloilla etujalkoja ja vielä pääkin tulee tielle. Ja sitten kun on vielä noi lyhyet tappalajalat…  Jatka siinä sitten hommia mistään välittämättä… Välillä ei voi kuin nauraa urpolille. Mutta homma jatkuu silti, olen nyt löytänyt onneksi asennon, missä tuo kilpikonnapuollustus ei niin haittaa. Eli koiran pää minuunpäin, koira selällään, etujalat vedetään suoraksi päätä kohti. Näin takajalatkaan ei pääse tielle.

Eilen pesun päätteeksi otettiin muutama kuvakin. Ja kokeilin jo tukan niputustakin. Otsatukka meni nyt kiinni ja partakarvojakin yritin, mutta parta ei taida vielä olla tarpeeksi pitkää. Lhasa apsoilla ja shih tzuilla, nuo partakarvatkin yleensä niputetaan. Ajattelin että pysyisi Hupillakin ehkä puhtaampana ja ainakin näyttelyihin haluan sen kiinni. Tai siis matkalla näyttelyyn, jottei kehässä ole märkäpartainen ja sotkuinen kaveri. Partakarvoja kiinnitettäessä pitää vaan olla tarkkana, ettei vahingossa niputa koko suuta kiinni 😀

Moooiiii, emmä mitään näe 😀

Ja sit emäntä kokeili tällästä!

Mut ei parta pysynyt vielä, mut töyhtöä joutuu näkyväisyyden parantamiseksi pitämään.

Melkein 6kk

Hieno pää <3