Sunnuntai päivä meni Riihimäen näyttelyssä. Oli hassua ajatella, että olin taas siellä. Vuosi sitten kiikutin tuon punaisen karvapallon sieltä kotiini… Ilma oli kaunis ja tuomari melkoisen hidas, joten saimme odotella ja odotella. Katselimme etukäteen, että mukavan oloinen tuomari, vanha hymyilevä herra. Viimein harjakoirat alkoi ja koko homma muuttui. Tuomari oli hyvin nopea, arvosteli harjakoirat puolihuolimattomasti läpi. Yksilöarvostelussa ei edes juoksuttanut meitä ja osalla koirista saneli arvostelun lähes katsomatta koiraa. Käsittelytavatkin oli niin kovakouraiset ja erikoiset, että Jekku alkoi rimpuilemaan, eikä olisi halunnut miehen koskevan itseensä yhtään. Toivottavasti Jekulle ei jää tästä huonoja muistoja seuraavia kehiä ajatellen…
Mutta joka tapauksessa tulos oli ihan hyvä. Jekku voitti ikäluokkansa ja sai SA:n, mutta ei sijoittunut enää paras uros kehässä. Paras narttukehässä pääsin taas auttamaan, kun tutullani oli kaksi koiraa sinne, eikä apukäsiä. Esitin aikaisemmin esittämäni Zitan äidin eli Puzun (Sun dan Puzzle).
Myöhemmin tajusin, että ihailemani pentukoira olikin Jekun puoliveli, heillä on sama isä. Mä vaan katselin puuteripojan ihanaa turkkia, että hänestä tulee samanlainen hopea isona, kuin Naomi on.
Tuomari: Kozber Maciej, Puola
Sehr elegant powder puff. Mit elegant kopf. gut schulter. Gerade oberlinje. sehr schön bewehbung. Gute haar kleiduug
Erittäin tyylikäs puuterihuisku. Kun elegantti pää. Hyvä lapa. Suora ylälinja. erittäin kaunis liike. Hyvä karva.
ERI JUK-1 SA
Ja Helsingin näyttelystäkin on nyt kuvia blogissa: TÄÄLLÄ.
Hannalle kiitokset Jekun kuvista!
Tämän veteraani ikäisen Puzu rouvan kiepautin kehässä, tässä omistajansa kanssa.
Tässä Jekun puoliveli Reiska (Lunacrest Douple Hitter) , josta tulee isona melko varmasti upea hopean värinen.