Eilen oli vähän mukavampi keli illalla. Heti kun pakkanen laski alle 10 asteen, niin ei enää pennulla jalkoja palellut, vaan lenkki viipotettiin vailla huolen häivää. Tänään aamulla mittari näyttää taas hurjia -18 lukemia, ei varmana ulkoilla ilman kiroilua ja kiljuntaa Hupin suunnalta.

Nyt alkaa näyttää vähän siltä, että kohta otetaan paperit pois. Pissoja tulee paperille enää 1-2 kertaa päivässä, kakkoja satunnaisesti  0-1 kertaa päivässä. Muuten on kaikki tulleet kotosalla jo aikalailla pihalle. Hupi osaa mennä ovelle palloilemaan ja odottelemaan, eikä pissakaan tule heti, jollei sekunnissa ole ovea auki. Varmaan kun kirjoitan tämän, tulee heti käänne huonompaan päin 😀

Itse jännitän jo viikonloppua. Silloin on messukeskuksen näyttely, johon Jekku osallistuu molempina päivinä. Tuskin menestystä tulee, kun on yli 100 harjakoiraa paikalla, mutta messari on aina messari, sinne on päästävä. Perjantaista sunnuntaihin meille tulee myös Jekun kasvattaja parin harjakoiran kanssa. Saapa nähdä millainen show  Jekulla siitä tulee, Mehmet pojan kanssa varmaan pientä katselua kumpi on kukko tunkiolla ja Helmi tyttöä Jekku varmasti rakastaa syvästi 😀 Muuthan varmaan ottaa ne ihan normisti vastaan, Pupu yrittää liiskata ne onnesta, Naomia ei kiinnosta ja Hupi on varmaan iloinen leikkikavereista.

Tämä ulkoilu on maailman tyhmintä…

Ja kaksi vain riehuu pakkasesta välittämättä.

Hupilla on lämmikeenä Wilman vanha skottitakki. Silti vähän alkoi aamuleikeissä varpaat eilen palella.