Hupin vihtreä haalari jäi pieneksi ja aloin miettimään säästänkö sen vai myynkö, että jos joskus tulisi taas pentu. Tällä hetkellähän lauma on täysi ja toivottavasti ainakaan pariin vuoteen ei tule tarvetta pennulle. Oma käsittämättömän huono tuuri koirien kanssa vaan mietityttää. Koirieni keskikä nimittäin on ollut 6v, aivan järkyttävän alhainen! Sitä koristaa eka kolmen lauman poppoo
toyvillakoira Roosa 4v 3kk ( vuonna 2001, epilepsia, etujalka hajosi ym kaikkea mahdollista)
kääpiövillakoira Wilma 7v 3kk (vuonna 2005, patella luksaatio IV polvessa, ei pystynyt enää leikkaamaan)
isovllakoira Pilvi 8v9kk (vuonna 2007, munuaiset petti)
ja tästä nykyisestä porukasta on jo tippunut pikku kirppunen
kiinanharjakoira Ilo 3v 6kk (vuonna 2011, allergiat ja näivettyminen, kun mikään ei pysynyt sisällä + linssluksaatio epäilyttävä, silmissä linssit jo roikkui epäilyttävästi)
Tämän hetkinen porukka on
Naomi on 7v 10kk
Pupu 5v 5kk
Jekku 2v (parin päivän päästä)
Hupi 6kk (huomenna)
Toivon todella, että tämä porukka saa roikkua mukana vielä vuosia. Naomihan tuosta on eniten katkolla, se voi olla viikkoja tai sitten pysyy mukana parikin vuotta. Välillä voi olla viikonkin oikein hyvä kuntoinen, mutta sitten taas toisen viikon hyvin nukkuvainen ja makaa vaan. Keväällä on edessä taas verikokeet, että nähdään missä mennään.
Pupulla ei ole onneksi terveys reistannut enää, kun hiivailut saatiin oikealla ruualla ja leikkauksella loppumaan. Sen mitä isovilloja tiedän, niin toivon sille vielä ainakin 3-7 vuotta meidän kanssamme. Varmaan moni isovilla pääsee sinne yli 10 vuoteen, mutta itse olen realisti…
Jekku ja Hupi on toivottavasti meidän riemunamme vielä 10-15 vuotta. On hauska kuvitella nämä kaksi sitten joskus pappakoirina köpöttelemässä pihamaalla 😀