Tottelevaisuuskoulutus oli peruttu, joten suuntasin villakoririen näyttelyharkkoihin kennelliiton tiloihin, kunhan oli ensin hakenut kaikki koirat mukaan. Pentuharjoitukset oli menossa, kun mentiin sisään ja koiria oli valtavasti. Ensimmäistä kertaa Nao vaikutti vapautuneelta. Istui vieressäni, sekä kävi välillä haistelemassa muita odottajia, jotka tulivat tarpeeksi lähelle. Haukkuminenkaan ei häirinnyt, vaikkei villakoirat mitään hiljaisia ole.

Pupu juoksee hvyin, mutta seisomista yriteltiin treenata. Jostain syystä Pupu alkaa venkoamaan ja haluaa katsella minua seistessään. Vapaana seisotus onnistuu hyvin, joskin häntää pitäisi päästä nostamaan. Yritin nyt sitten määrätietoisesti palauttaa koiraa oikeaan asentoon, yhtään komentelematta. Koska jos koiralle tulee epävarma olo, se hakee entistä enemmän minusta apua.

Pyöräytin myös kokeeksi Naomia ja Iloa. Nao kulki todella kauniisti ja nyt ekaa kertaa jopa hyvinkin reipasta vauhtia. Ilon taas on vaikea pitää ne kaikki neljä jalkaa siellä maassa. Ilo siis on kaikki neljä jalkaa ilmassa, ei kahdella jalalla. Tuollakin oli joutunut odottelemaan aika tovin, niin paloi innosta päästä harjoittelemaan ja saamaan herkkuja. No onnistuihan se lopulta…

Villakoirien näyttelyharkoissa on ihan erillainen tunnelma kuin harjakoirilla. Harjakoirien kanssa nuo harjoitukset on letkeää yhdessä oloa ja muiden kanssa juttelua. Uudet myös otetaan hyvin vastaan. Villakoira harjoituksissa on jotenkin tönkömpää. Siellä ei tunne monia eikä tutustuminen jotenkin ole niin helppoa. Siellä ehkä treenataankin enempi hampaat irvessä kuin harjakoirien harkoissa. Tätä ei vaadita siellä tietenkään, mutta näyttelyissä villakoirien on käyttäydyttävä moitteettomammin kuin harjakoirien. Villakoirien harjoituksia on tietysti harvemmin ja mukana käy hyvin paljon ensi kertalaisia, nytkin oisin arvioinut noin 40 pentua ehkä + konkarit päälle.Lisäksi lopussa ei ole jutustelu ja koirien leikkiaikaa kuten harjakoirilla…

Pupukin kuvissa…