Ensilumi satoi ja siellä piti sitten peuhata sydämensä kyllyydestä. Uuden kameran kanssa olin myös paikalla ja katselin Ilon muodonmuutosta eilisestä hohtavasta turkista ryvettyneeseen. No koiranelämäähän se vaan on, mutta lauantaiksi pitäisi saada hohde takaisin 😀 . Tässä huomaa, ettei ne turkkikoirat ole arkena, sitä mitä ihmiset näyttelyssä näkee ja mistä ne haaveilevat. Ulkonäön eteen on tehtävä paljon töitä, etenkin jos antaa koiran nauttia elämästään.
Ilo eilen illalla ja tänään aamulla
No ei tää näyttelyvoittaja paljoa paremmalta näyttänyt:
Naomi pysyy jollain käsittämättömällä tavalla hyvin hohtavana, vähän ehkä voi tassut likastua…
Vielä muutamia kuvia pihamaalta ensilumesta:
Naomi pointterina, selkeästi maastoutuneena
Kauheesti kuvia, mutta suotakoon nyt uudella kameralla 😀
ootte te niin lutusia!!!!!!! olis niin ihana päästä joskus moikkaan teitä =)