Tänään oli sitten Pupun vuoro mennä agilitykentälle, Ilo joutui juoksun takia jäämään kotiin. Kuten oletettua oli sai Zelda-harjakoira haukkukohtauksen Pupun nähdessään, ei auttanut vaikka yritin selittää Zeldalle, että Pupu on ylikasvanut harjis, paljan pylly ja kaikki 😀 . Pupuakin vähän haukututti epävarmuuttaan, pelottavia pieniä harjakoiria ja vielä monta…

Agilityssä koirat pidetään täysin irti ja tuolla Pupu oli nyt elämänsä ekaa kertaa irti toisten koirien keskellä. Tokossa kun on aina pidetty koirat hihnoissa. Varoitin kaikkia muita, että Pupu saattaa tehdä laajoja kaaria, kuten Pilvi aikanaan. Mutta hyvin meni! Vain kerran Pupu meni leikittämään yhtä harjakoiraa, kun hypäytin sen esteen yli suoraan harjista kohti. Siitäkin selvittiin nopeasti. Pidin Pupua aika paljon irti, mutta hetket jolloin ei ollut kontaktissa pidin niskatukasta kiinni.

Tänään harjoiteltiin keppejä. En vielä Pupulla tehnyt nurjalta puolelta ohjausta, kuten muut vaan ihan samaa tein kuin Ilolle viimeksi. Eli ensin nakin heitto ja sitten keppien välistä (punaisen takaa nami). Pupu sai nopeasti jujun päästä kiinni, joskin keskittyminen herpaantui viimeisillä kepeillä. Tein näin kun en ollut päässyt kepeille omalle kentällemme ja kepit oli vielä Pupulle vieraat.

Kokeilin myös putken läpimenon, Pupu kun ei ollut sitäkään nähnyt. Targetti toiselle puolelle ja kappas, siitä koira sukelsi nakkeja hakemaan. Ihan käsittämättömän luottavainen, putkeenkin tosta vaan. Ilohan meni heti, mutta se todella tekee nakeista mitä vaan 😀

Sitten harjoiteltiin hyppyesteen siivekkeen kiertoa ja hyppäämistä takaisin tullessa. Targetilla Pupu oppi nopeasti kierrä -käskyllä kiertämään siivekkeen ja palamaan takaisin saamaan nakkia. Kiertäminen onnistui myös ilman targetti, heittämällä nakkia ja ilmankin.

Sitten olikin se vaikein. Piti koira laittaa putkesta, hypäyttää esteen yli, ottaa haltuun esteiden välistä ja hypäyttää 90 asteen kulmassa olevan esteen ympäri ja yli ja siitä vielä eteenpäin. Haltuunottoja oli kahta erillaista ja toisessa oli mutkaputki (josta ei nää läpi). Pupulle oli sama kumpi putki se oli, molemmista läpi. Vaikein oli mulle ohjaus, Pupu ois menny, jollen itse olisi ollut totaalisen myöhässä. Hiki virtasi kun yritin pinkoa tarpeeksi kovaa ja antaa käskyt ajoissa… Kyllä se lopulta jotenkin meni. Tässä huomasi kuinka erillaista on ohjata rauhallista ja kärsivällistä Iloa, verrattuna isoo Pupuun, joka ehtii hetkessä vaikka minne.

Lopuksi otin harjoittelua kahdella esteellä. Lähetin Pupun esteen yli nakkia heittäen, kutsuin siivekkeen reunasta ja lähetin taas toisella puolella olevalle esteelle nakkia heittäen. Tätä oli Ilon kanssa viimeksi. Kokeilin myös ilman nakkia, mutta Pupu ei hypännyt ensin kun ihmetteli, miksei nakkia lentänyt, ennenkuin ymmärsi, että sen sai hypyn jälkeen minulta. Otin vielä esteen kiertoa ja huomasin pattereiden alkavan hyytyä. Koira toimi jo aika hitaasti, ei 200 lasissa 😀 . Lopetimme sitten siihen.

Tuntuu, että tämä on Pupun laji enemmän kuin toko. Pupu sai vapaammin toimia mutta toimi paremmin. Koira pysyi hyvin kontaktissa, eikä aikaa jäänyt ei toivottuun käyttäytymiseen, kuten toisille räkyttämiseen ja hihnassa sinkoiluun (kun ei ollut ees hihnaa). Koira nautti toiminnasta kanssani, teimme yhdessä. Pupulla olisi ainakin virtaa tuohon lajiin. Pupu tuntuu oppivan myös käsittämättömän nopeasti mitä haluan ( nuo makkarametodit on niin hyviä). Kumpa vaan pääsisi johonkin tuota harrastamaan, on vaan nuo kurssit aina täysiä 🙁 . Tietty voi itsekseenkin kyädä seuran esteillä, mutta ohjattua koulutusta tarvitsisi.

Ehkä ensi kerralla osaan ottaa tarpeeksi nakkeja, niitä nimittäin kuluu todella paljon. Viimeksi oli ilolle yksi nakki ja se loppui kesken. Nyt oli Pupulle 5 nakkia pilkottuna ja ne loppui kesken 😀

Tuntuu, että toisina päivinä tulee tekstiä enempi, niinkuin tänään taas kaksi pitkää kirjoitusta…