Pupu voi hyvin tasaisesti, kunhan ruokavalio on kohdallaan. Pienikin harha-askel sekoittaa pakan pahasti pariksi päiväksi ja sen jälkeen heikompaa oloa on useamman viikon. Kaksi viikkoa sitten Pupu onnistui varastamaan palan paprikaa ja sen jälkeen söi vielä palan kangasta, niin ongelmat olivat valmiit. Kaksi yötä se kakoi närästystä, teki pahaa, koska Pupulla sitä ei voi lääkitä, lääke aiheuttaa vain pahempaa närästystä. Sitten pahin helpotti, mitä nyt kävely oli vielä kankeaa, ilmeisesti mahanpurujen takia. Päivä päivältä olo koheni. Tuntuu, että joka kerta Pupu jää vähän entistä huonompaan kuntoon, ettei palaudu ihan siihen normaaliin, ainakaan nopeasti, mutta niinhän se on noissa vatsavaivoissa, että ottavat aikaa.

Surullista on, kun tietää, ettei tämä varmasti ole ainut moka, vaikka miten yritämme estää kaikki mahdollisuudet vaatteiden ja väärien ruokien syöntiin. Lasten syntymäpäivilläkin Pupu vietti aikaa suljettujen ovien takia, turvallisuus syistä, jottei se saisi syötyä mitään väärää. Silti tiedän, että joku kerta on viimeinen, joku kerta se saa jotain hampaisiinsa, joka keikauttaa mahan viimeisen kerran.

…ihminen onnellisempi olla? Piharallia koko joukolla ja Pupukin yritti varastaa partasuilta leluja, tätä ei olla nähty pitkään aikaan <3

Mutta sitä ei vaan jaksa käsittää, että ilman miehen toivomusta yrittää vielä jotain, tämä koira olisi jo mullan alla, kun lääketiede ei pystynyt auttamaan. Ja nyt pelkällä ruualla koira on saatu jo todella hyvään kuntoon, ihan ihme…