Yritetään ruokien kanssa veivailla. Pupullehan suositeltiin kypsää kotiruokaa, hain sille nyt kokeeksi NEU merkkistä kypsää pakasteruokaa, jossa on perunaa ja possua. Täytyy toivoa että sopisi, niin ei tarttisi alkaa itse väsäämään. Samalla ostin muillekkin kivoja raakaruokia päiviä piristämään. Ja löysi Murren Murkinasta myös Biolatten 4-legsiä, koirien maitohappoa, joka on meillä toiminut vatsoille tosi hyvin. Ja -40% alennuksella olevan nutrolininkin nappasin mukaan.
Nyt meillä on jokaisella on omat nappulat. Tulevaisuudessa toivottavasti ei, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä, koska pari tarvitsee omia ja pari syö pois ostettuja säkkejä. Isot säkit lojuu vaatehuoneessa yläkerrassa ja sieltä tuon pienemmissä nyssäköissä nappulat alakerran tynnyriin. Tarkoituksella näitä ruokia listaan, niin voin jälkikäteen kurkkia miten menee…
Pakastimessa oli isoja 800g raaka liha pötköjä. Koska Jekku ja Sisu niitä lähinnä syö, ne eivät sulatuksen jälkeen meinanneet millään säilyä niin kauaa, että ne saisivat ne syötyä. Niinpä sulatin kaikki kohmeisiksi ja jaoin ne noin 50g paloiksi, paitsi poron rasvaleikot noin 25-30g kasoiksi. Nyt ne on helpompi annostella, eikä koirat pääse lihomaan. Määrään idean sain Mushin annospullista, jotka on 25g/kpl ja joihin löytyy annosmäärät eri kokoisille koirille. Osan pötköistä laitoin kolmeen osaan, ne voi syöttää niinä päivinä, kun haluaa antaa enemmän raakaa. Ruuantähteitä saavat edelleen myös, muut paitsi Pupu.
Pupu saa edelleen Royal Caninin Hypoallergenicia, lisäksi pari kertaa viikossa yksi pulla Oskarin mahapullia. Niin ja jokapäivä pienen palan juustoa, jonka sisässä on kortisoni. Nappulaa menee noin 4-5dl päivässä.
Hupi on edelleen liian laiha ja ei tuo Orijenkaan tunnu jäävän koiraan kiinni. Muutenkin en oikein tykkää uudesta perunattomasta Orijenista, Jekun silmät alkoi vuotamaan ja kakkaa tulee entiseen malliin. Koska Hupi oli viime kesänä lihava, hain sille samaa nappulaa mitä koko viime kesä syötiin. Eli Hupin kupista löytyy Hau Hau Championin Super Premium Lohi-perunaa noin 2½-3dl.. Lisänä 25g poron rasvaleikkoa.
Jekulla alkoi todella Orijenista vuotamaan silmät, mitä ei ole aikoihin tapahtunut, niinpä Jekku palasi tuohon Cibaun kala-riisiin, jota on pidemmän aikaa jo syönyt. Jekku myös hylki Orijenin ruokaa ja oli tyytyväinen kun tuttu kalaruoka palasi kuppiin. Jekun kupissa nappulaa on 1dl ja raakaa noin 50g.
Sisu syö tuon Orijenin pois. Jekku ja Sisu on muutenkin sellaisia jätetynnyreitä, jotka tuntuu voivan syövän kaikkea ilman kummempia oireita. Sisun annos on noin 1½dl ja lisänä tuo 50g raakaa. Kaapissa on vielä Applawsin aikuisten nappula, eiköhän Jekku ja Sisu syö sen pois, kunhan edelliset loppuu. Ja joskus kun nuo on loppu, niin veikkaan, että Cibau ja Hauhau on ne mitä näillä muilla menee, Pupusta en osaa vielä sanoa.
Öljyä ja sinkkiä menee poikakoirille lähes joka ruualla lisänä. Biolatten 4-legs maitohappobakteerin ajattelin vielä hommata ruuan lisäksi.
Kirjoitin joskus artikkelin Liikaa koiria, jossa mietin, kuinka neljä koiraa on paljon. No siltä on taas viime päivinä tuntunut. Heti kun itse sairastelee enemmän, tämä neljän lauma tuntuu paljolta. Tavallinen lenkkikin on aina jonkun sortin hässäkkä, puhumattakaan jos joku tulee vastaan. Sanotaan, että kyllä neljä koiraa menee siinä miss kolmekin, mutta ei, siinä on jotenkin se rajakohta, ainakin itsellä. Vakaasti sitä miettii, että kunhan tästä joskus porukka harvenee, niin toivottavasti aivoni toimivat ja en taas ota pentua tähän sähläämään ja lisäämään laumaa. Toisaalta en tiedä tulisiko minusta yhden koiran omistajaa. Meillä jäi aikanaan Pilvi yksikseen, olihan se helppoa, mutta silloin jo kyllä suunnittelin Pilvelle silti kaveria, ettei joutuisi olemaan päiviä yksin. Sitä en ehtinyt toteuttamaan, kun Pilvi meni niin äkkiä. Mutta koiralauman leikkiä on ihana seurata, kun jokaiselle on riittää kaveria.
Neljän laumassa on myös se ongelma, että minä olen ainut, joka pystyy viemään koko laumaa kerrallaan. Niinpä minun sairastaessa koirat ei pääse ihan lenkeilemään normaaliin tahtiin, kun muut joutuvat viemään niitä kahden porukoissa. Ja Pupulla on nyt ollut muutenkin lenkkihaluttomuutta, sitä ei jostain syystä huvita kauheesti kävellä. Seurailen tilannetta ja mietin, onko tämä jotenkin sairauteen liittyvää vai jotain ohimenevää säätöä.
Ruuatkin meillä vaihtui ja se tuntuu 4 lauman kanssa kukkarossa. Kyllästyin valtavaan kakan määrään ceskyillä. Niinpä Pupu syö omaansa, Royal Caninin Hypoallergenicia, joka on kyllä sopinut sille hurjan hyvin ja kakat on pieniä ja kiinteitä. Ja loppusakksi syö nyt Orijen Adulttia. Lisänä tietysti lihaa, mutta sitäkään en nyt anna niin paljoa kuin ennen. Jekku ainakin tuota on syönyt aikanaan, kallista, mutta toimivaa.
Sisun sisäsiisteys harjoittelukin on kestänyt kauan, siksi ei minkäänlaista pentukuumetta ole tullut, vaikka Sisu kasvaa (ja ehkä siksi, että Sisu on kooltaakin edelleen söpö minimies 😀 ). Siinä missä Hupi ja Jekku oli4kk iässä sisäsiistejä, alkaa Sisu viimein 8½kk iässä olemaan. Paperit on nyt poissa, mutta vielä Sisulla on ollut vaippa. Se on lähinnä varmuudeksi, koska Sisu ei näytä pissivän vaippaan, niin ei tule vahinkojakaan sisälle. Olen saanut ilmeisesti opeteltua myös Sisun rytmin pissimisessä, hyvin tiheään sitä saa pihalle päästää välillä, mutta onneksi on piha.
Näyttelytkin on alkaneet maistua vähän puulle, etenkin kun en päässyt niihin sairastamisen takia. Mutta myös oma kokonaisvaltainen elämänmuutos, on vaikuttanut tähän. Mikä on oikeasti tärkeää minulle, miten minä haluaisin mieluiten aikani viettää? Yksi koiranäyttelypäivä matkoineen vie koko päivän, on ajomatkat, näyttelyssä olo kestää vaikka kehä pyörähdys vie usein vain 5 minuuttia. Olen käynyt monissa suomen kaupungeissa ja olen niistä nähnyt vain mahdollisesti urheiluhallin tai kentän. Ja koko muu lauma on joutunut aina makaamaan kotona koko päivän, kun yksi on näyttelyssä. Rahansäästöäkin olisi, ilmottautumiset on nykyään kalliita ja bensa maksaa. Nyt tuntuu, että mieluummin lähtisi vaikka koirien kanssa päiväksi vaeltamaan metsään, luulen että koiratkin nauttisivat elämästä enemmän. Silti olen pariin näyttelyyn koirat ilmottanut. Kyllä me Sisustakin valio tehdään ja varmasti voi jossain lähinäyttelyn kehässä pyörähtää, mutta 2-3 kertaa kuukaudessa?, ei enää kiitos.
Leikitään!
Pupu on vähän hoikistunut uudella ruualla.
Lumipaakkukelit ei helli turkkia 😀
Tältä näyttää meidän kupit nyt kun jokaiselle on vähän viilattu omaa ruokaa… Tosin Jekun ja Sisun kuppien sisällöt hieman vaihtelevat ylijääneiden ruokien mukaan. Ei ihan haaveitteni kupit, mutta jos tällä jokainen on tyytyväinen ja pysyy kunnossa, niin ihan se ja sama.
Sisu ja Jekku: Possua, riisimakaronin jämät, jauhelihakastikkeen jämät, kurkun jämät, merilevää, kalaöljykapseli, Nutrolinia, Biotin Fortea. Niinä päivinä kun ei ihmisiltä jää perunaa, riisijuttuja tai kasvista yli, on kupissa nappulaa niiden sijaan. Ja joskus ihan nappulapäiviäkin.
Hupi: Arden Grange Sensitive, merilevä, kalaöljy
Pupu: Royal Canin Hypoallergenic, melatoniinikapseli.
Toivoisin niin, että saisin Pupulle vaihdettua jonkun vähän paremman nappulan, vaikka sitten söisi pelkkää nappulaa koko loppuelämänsä. Ja jos jonkun naudanmahan tms saisi vähän, mutta katsotaan nyt. Koiran tuskaa katsottua, ihan sama mitä söisi, kun vaan voisi hyvin.
Pupulla närästää ja kovaa. Usein sillä saattaa vähän närästellä, mutta nyt närästys on ollut viime päivät todella voimakasta. Harmittavinta on, että Pupu on ollut nyt pitkään raakaruualla ja aluksi näytti apua olevan, mutta nyt närästys palasi raakaruuasta huolimatta. En jaksa nyt alkaa setvimään mikä ruoka sitä aiheuttaa vai tuleeko se ruuasta huolimatta. Tuskaisuuden asteen tietää siitä, kun koira on taas etsinyt joka yö hampaisiinsa vaatteita vaikka niitä on yritetty miten korjata pois ja piilottaa. Pupuhan syö närästykseen pääasiassa vaatteita. Tuskaisimpana aamuna Pupulle olisi kelvannut ihan kaikki, se yritti jopa nuolla jalkakarvojaan jotta olisi saanut niitä mahaan helpotukseksi, kun ulkoa ei saa heinääkään nyt hangen alta. Nyt on aamuisin kuulunut taas myös oksennusääntä, joka kertoo, että aamulla närästää kunnolla. Pupu saa nyt Antepsin närästyslääkettä puoli tablettia aamuin illoin. Lisäksi otettiin nyt voimakkaammat keinot auttaa koiraa. Jos tämäkään ei auta, pitää lähteä eläinlääkäriin tutkimaan tarkemmin ja saamaan vahvempia lääkkeitä. Yleensä on täsmä hoidolla saatu närästys helpottumaan ja arki palaamaan.
Tämän kertaisessa selviytymis”paketissa” on netistä haettuja apukeinoja:
Eläinlääkärin sulava nappularuoka
Laktoositon piimä
Laktoositon kermaviili
Aptus Tehobakt maitohappobakteeri (tulevaisuudessa tän tilalta voisi tilata Biolatten 4-legsiä, josta meillä on hyviä kokemuksia)
Melatoniini 1mg (tästä löysin, että saattaisi auttaa, kokeillaan, kun on muuten harmiton)
Ja tietenkin se Antepsin.
Jospa se taas tästä, suolitukos ei olisi mitenkään kiva yllätys, joten yritetään kaikkemme… Pitää tuo ruokintakin miettiä, jos löytyisi ärsyttämätön nappula ja siihen kylkeen joku liha, mikä ei tekisi tälläistä oloa Pupulle, mitä viime päivät on olleet…
Hupi alkoi katoamaan näkyvistä raakaruualla, niin lisäsin sille nappulaa lisäksi. Ainakin kesällä se oli raaka+nappula ruokavaliolla lihava, nyt pelkällä raa’alla koira oli aivan liian laiha. No sitten pari päivää annoin muillekkin taas vähemmän lihaa ja enempi nappulaa ja muistinkin miksi suosinkin sitä raakaruokaa. Pupu ehti syömään parissä päivässä parit kalsarit puhki sekä yhden sukan. Sormet ja varpaat ristissä toivon, että ne tulevat taas helposti ulos… Pupua siis alkaa närästämään nappulat ja se popsii siihen vaatteita, jos on unohtunut näkösälle. Ja vain likaisia.
Toinen kiva bonus oli, että Sisu taas tyhjensi vesikuppiaan, nappulat janotti ja sehän tulee sitä toista kautta ulos. Kun reilussa tunnissa aamulla koira pissaa neljännen kerran paperille, niin ei paljon naurata, etenkin kun paperit oli jo saatu lähes pois. Enää yksi koirahuoneessa. Ja se pason määrä… Ihan karmaisevaa, Hupistakin lähti kuin isommasta noutajasta konsanaan. Enpä sitten tänään antanut nappulaa kuin Hupille ja sillekkin eka ”täyden määrän” lihaa ja sitten siihen päälle 1,5dl nappulaa (Arden Grange sensitive). Annan 800g pötköstä eka Pupun 200g, Sitten Sisun 200g, sitten Jekun 150g ja Loput Hupille ja sille päälle nappulat. Nyt pakkasilla kaikki saa myös nokareen lihaisaa naudan rasvaa ja tietty kaikki henk-koht lisät päälle.
Kesällä maailman voittajassa ja Sisun tullessa Hupi oli aivan liian pullukka. Nyt se on kutistunut jo liikaa 🙁
Isän ja pojan koko ero on häkellyttävä. Sisu on selkeästi mallia pieni ja laiha tai no siis rotumääritelmän kokoinen cesky 😀
Samasta puusta L- ja M-koko 😀
Sisun turkki on niin tiivis ja paksu, että Sisu on ensimmäinen koira, jonka turkkiin koneeni meinaa hyytyä!
Kun koirille syöttää pääosin raakaa ja etenkin melkolailla pelkkää lihaa, jää usein miettimään, että onko tämä nyt terveellistä, onhan? Enhän vaan itse aiheuta koirilleni mitään sairauttaa tällä ruokavaliolla? Tässä ei ole takana kumminkaan suurta ruokajättiä, joka olisi valmiiksi tehnyt koiralleni ruuan ja lisännyt kaikki mahdolliset tarpeelliset (ja tarpeetontakin).
Toki susi ja koiraeläimet syö luonnossakin tälleen, mutta luonnossa ei syödäkään optimaalista ruokaa, siellä syödään jotain, mitä vain, että pysytään hengissä ja silti kuollaan nuorena sairauksiin ym. Luonnossa ei eläimet yleensä kuole vanhuuttaan, kuten ihmisten luona.
Toki olen tutustunut siihen mitä koirat suunnilleen tarvitsevat ja laskenut, että saavat kalkit, öljyt, sinkit ym. Mutta silti, sitä palaa ajatukseen. Mitä jos nää saakin vaikka liikaa proteiinia ja munuaiset pamahtaa? No koiran lihassa ei ole paljoa proteiinia, sillä liha ei ole 100% proteiinia. Naudan jauhelihankin löytyy 100 eniten proteiinia sisältävän ruuan listalta vasta sijalta 94! (Finelin eniten-vähiten lista).
Jotkut sanoo, että koirasta näkee voiko se hyvin. No koira voi aika vaatimattomallakin ruualla hyvin, että tästä ei voi tehdä ihmeitä johtopäätöksiä. No pakastin on edelleen täynnä lihaa ja sitä on nyt syötetty, lisillä höystettynä. Suurimpia muutoksia on ollut kakan väheminen ja se ei haise niin pahalle.
Ennen syötiin 50% lihaa ja 50% nappulaa, mutta siinäkin on omat kompastuskivensä. Nappulaa syövällä koiralla vatsan PH on lukemani mukaan korkeampi, kuin lihaa syvillä koirilla. Kun koira syö pitkään pelkkää lihaa, nappulan jälkeen, sillä kestää tottua ruokaan ja alussa se ei pysty hyödyntämään sitä niin paljon kuin myöhemmin. Rasvakin menee helpommin vain läpi. Kun lihaa on syöty pidempään, voi annosmääriä vähentää, koska koiran vatsa on alkanut hyödyntää paremmin lihan. Olen miettinyt, että voiko olla, että 50/50 ruokailussa, menee enempi ruokaa hukkaan koiralla? Se ei saa kaikkea irti lihasta, mutta ei nappuloistakaan… Toisaalta koira on lihansyöjä, mutta pärjää sekaravinnollakin. No optimaaliseksi ruokaa juuri sille yksilölle ei saa, itselle tärkeintä on, että koira voi päällisin puolin hyvin.
Siinä on ateriat parin päivän takaa. Edessä Hupin poron rasvaleikkoa, sinkkiä, biotiinia ja merilevää sekä tietenkin Möllerin kalaöljyä ja nyt myös Nutrolinin kissojen öljyä (kun oli -50% hinnalla poistokorissa). Takana on muiden, oiskohan ollut tässä kattauksessa naudan jauhelihaa + lisät päälle, samat kuin Hupilla, mutta lisäksi myös hyppysellinen pellavansiemen-camelina rouhetta ja kalkki. Hupi saa kalkkinsa ruokiensa luumurskeesta, kun en tiedä mitä sen kutina sanoo kalkin maissijauhosta. Hupi ei silleen ole millekkään allerginen, mutta toiset ruuat kutittavat sitä enemmän (mm. juuri pellavansiemen öljy ja rouhe). Mitään ihottumia tms sille ei tule, mutta en jaksa katsella jatkuvaa kuopsutusta, niinpä se syö vähän pelkistetymmin lohta ja poroa ja laajennan ruokaa taas pikku hiljaa.
Sisu ja Jekku on tästä porukasta ne, jotka saa usein kuppiinsa myös ihmisten ruuantähteet, niille ei tule koskaan mistään ruuasta mitään vaivoja.
Ainut ärsyttävä tässä ruokinnassa on punnaaminen. Itse en osaa sanoa vielä minkä määrän syövär, joten katson sen aina vaa’alta, etenkin kun kaksi on pullukkaa, yksi sopiva ja yksi joka saisi saada lisää massaa. Eli Pupulle menee 200g (laihduttaa), Jekulle 150g (laihduttaa), Sisulle 200g (on nyt sopiva) ja Hupille menee 250-275 (on ehkä jo liian laihakin kun nappulasta johtuva pöhötys jäi pois).
Mietin tuota raa’an turvallisuutta aikaisemmin ja muutoksia olen tehnyt, jotta ruokaa voisi syöttää. Kupit menevät joka ruuan jälkeen pesuun. Annostelen ruuan lusikalla/haarukalla, vältän koskemista käsin. Jos ruokaa joutuu lattialle, pyyhkäisen sen kohdan märällä.Ei hätävarjelun liioittelua vaan normaalia ruokaturvallisuutta.
Nyt on ollut isompi kohu, kun sianlihasta on löytynyt sairaalabakteeri MRSA:ta, lähinnä ulkomaalaisista, mutta löytyy sitä myös suomesta (LINKKI). Kuumennus tappaa bakteerin, mutta pakastus ei. Näin myös YleFemin ohjelman Spotlight, jossa käsiteltiin broilerien vastustuskykyistä suolistobateeria ESBL:ää (LINKKI). Tämäkin häviää kypsennettäessä.
Itselle heräsi ajatus, että haluanko todella näitä keittiööni?
Koirat syövät raakaa lihaa kupeistaan, ne nostavat lihoja lattioille, kupit on pari päivää pesemättä, annostelen käsin ruuan (usein haavaiset), koirien raakaliha on jääkaapissa samoissa rasioissa mitä ihmiset käyttää… jne. Onko liioittelua pelätä moista, voihan sitä jäädä vaikka autonkin alle, mutta jotenkin nykymaailmassa, ei yhtään huvittaisi saada mitään kivaa pikku bakteeria, mitä ei saisi elimistöstä pois ilman kuukausien hevoskuureja (tämä on lähipiirissä jo nähty). Perusterveelle näistä ei ole niinkään haittaa, elimistö puollustautuu, mutta riskiryhmät on eri asia. Meillä on pieni lapsi ja itse taidan kuulua riskiryhmään…
Toinen ongelma kohta on ulkomaalaiset liharuuat sekä koirat puruluut.
Esimerkiksi Hau haun uudet kanaruuat ja kanafileet ym herkut tulee kiinasta (näin myös monella muulla merkillä). Jos muistaa yhtään vauvanmaidon melamiinikohua, niin voi miettiä mitähän siinä koiranruuassakin on. Samoin halvoista maista tulee hyvin iso osa koirien puruluista, rullista ja solmuluista, niissä onkin todettu usein olevan iso salmonellavaara. Alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa eläinruuassa, mutta sen voi olettaa olevan jostain ei niin turvallisesta maasta, jollei sitä kissankokoisin kirjaimin todeta esim. suomalaiseksi.
Itse olen suosinut koiranpuruluissa kotimaisia hirven nahkasta tehtyjä luita, ovat ainakin turvallisempia (ja hirvi kestää vähän pidempään terrierien hampaissa), on ne toki kalliimpiakin. Koiralle on aika se ja sama, onko liha kypsää vai raakaa, kunhan saa lihaa, joten jää miettimään tätäkin…
Vanha video Hupin rouskutuksesta: