Category Archives: Ruokinta

syys 20 2013

Koiran hinta

Posted on by

Nyt tulee armotonta pohdintaa, mitä olen nyt muutamia päiviä miettinyt. Koiranruokien ja tarvikkeiden hinta. Miten sitä ihmisellä keikahtaa ajatuksen päälaelleen, kun kyseessä on koirien sapuskat tai vaikka shampoot. Perheelle sitä ostaa -30% ruokia ja poistokorista shampoita. Mutta mitä koirille, ei missään nimessä sitä halpaa koiranruokaa tai jotain vain shampoita. Vaikka ne saattaisi niille sopiakin. Koirat syö vain koiraeläimelle optimaalista ravintoa, maksoi mitä maksoi ja perhe syö jotain mahdollisimman edullista mitä kaupasta löytyy, vaikka se ei olisi ihan optimaalista ihmiseläimelle (toki ihmismieli usein valitsee itselleen ehkä ei niin optimaalista 😀 ). Missä on vika, kun eläin ohittaa minut itseni, miten se eläin olisi lopulta tärkeämpi, kuin minun itseni ravinto ja terveys… Ja markkinoijat tietenkin käyttää tätä häikäilemättä hyväkseen.

Tämä mietintä kiteytyi taas, kun pakastin huusi tyhjyyttää koiran pakasteruuasta. Tämä porukka syö kerralla noin 1200g ( noin 400g – 400g -200g – 150g) ja se maksaa päivän annoksena esimerkkinä Kennelpakasteen 800g lihapötkö noin 2,80e ja Mushin hasvispötkö siihen kylkeen noin 1,80e (hinnat vaihtelee sen mukaan usein ostatko laatikollisen vai irtona ja mistä, meillä ei ole isoa pakastinta, joten irtona kalliimmalla menee). Se tekee 4,60e päivässä ja on noin 138e/kk ja tästä puuttuu vielä vaihtelu, tämä on vain halvalla possin jauhelihalla. Eli veikkaisin hinnan lisineen pyörivän siinä 150e tienoilla kuussa, enempää en edes uskalla miettiä. Se on paljon, sillä hyvälaatuisen, mutta edullisen säkin nappulaa saa 50e:llä ja kallis, superhieno ruokakin maksaa vajaa 100e kuussa. Että siinä voi miettiä, mikä olisi hinnallisesti järkevää…

Toki sitten astuu kuvaan ongelmat koirien kanssa, Pupu saa närästystä viljallisista nappuloista ja syö sitten vaatteita. Hupilla  tulee herkästi hiivaa (ilmeisesti jotain nuoruusiän hiivailuja kuulemma). Harjakoirilla ei ole ruokien suhteen mitään ongelmia., muuta kuin että joistakin silmät vuotaa… Ja kun minä olen näissäkin asioissa niin tarkka. Moni vaan ruokkii koiran millä sattuu ja ei mitään ongelmia, vaikka ois lauma.

Jatkan miettimistä 😀 Kukaan muu ei saa koiranhoidosta ja ruokinnasta näin vaikeaa…

syys 11 2013

Ubikinoni ja muut lisät

Posted on by

En tiedä onko avain Naomin nykyiseen parempaan oloon tämä. Tuttuni, joka tuntee luontaislääkkeitä, suositteli Naomille Ubikinonia lisäravinteeksi. Se lisää energiaa ja on hyväksi sydämelle. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä Naomi voi melkoisen hyvin. Se on energinen ja elämäänsä tyytyväisen oloinen, huonot päivät on vähentyneet. Naomi jaksaa lenkkeillä joka päivä 40 minuutin ripeän lenkinkin, mikä ei olisi aiemmin onnistunut, eikä todellakaan raahaudu perässä. Eikä se ole aivan loppu lenkin jälkeen. Veikkaisin, että jos olo näin hyvänä pysyy, niin Naomi voi hyvin porskutta vielä useamman vuoden. Naomilla siis käytössä tämä, Bio-Qinon 30mg  ja 1 kapseli päivässä LINKKI.

Toinen lisäravinne, jota meidän kaikki koirat saa on Biolatten 4-legs LINKKI. Se on koirien maitohappobakteeri ja erinomainen jos on hiivailuja, ruoka-aineallergiaa tms. Meillä oli purkki kesän ajan ja kaikki koirat voi hyvin (ja nyt on seuraava tulossa jo postissa). Mutta tuon saatavuus on kiven alla, luontaistuotekaupoista sitä saa harvakseltaan, pitää tilailla jos haluaa. Nettikaupoista sitten toki löytyy.

Todistuskuvaa Naomin vauhdista, kun leikkii innostui mukaan 😀

DSC_3116

DSC_3117

elo 25 2013

50-50

Posted on by

Pari kuukautta meillä syötiin täysbarffia ja nyt on siirrytty pikkuhiljaa 50-50 ruokavalioon. Barffi pelkästään syötettynä on meidän laumalle kallista, etenkin kun haluan päästä helpolla ja syöttää valmiita ruokia. Ja kun Hupi syö saman annoksen kuin Pupu 😀 Niinpä pikku hiljaa mielessä kyti lisätä vähän nappulaa ruokavalioon, etenkin kun raa’alla ei ollut niin mielettömiä muutoksia. Tai no Hupilla oli, mutta muut koirat oli aikalailla entisensä. Hupin korvat parani, eikä hiivaa tai muita vaivoja tullut.

Hupi on voittanut sen verran noita nappuloita, että käyttämättömiä nappulasäkkejä täällä lojuu ja barffiin siirtyessäkin meillä oli tynnyrillinen nappulaa ja niistä aloitin. Hupin kanssa tuli vaan ongelma, kun se ei nyt selkeästi oikein viljan kanssa tule toimeen. Niinpä nyt Hupi syö omaa nappulaansa. Muilla on menossa Cibaun kala-riisi ja Hupilla on Virbacin Dermal. Ja puolet annoksesta on lihaa, ei mitään liha-kasvispötköä, vaan pelkkää lihaa. Tälläisellä ruokavaliolla on etunsa, koira saa tarpeeksi tarvitsemaansa lihaa ja kun puolet on nappulaa, koira saa myös tarpeeksi ravintoaineita, eikä tarvitse lisätä mitään lisävitamiineja.

 

 

elo 11 2013

Raakaruokinnasta

Posted on by

Nyt on reilu 7 viikkoa olleet koirat raakaruokinnalla ja melko vaivattomasti mennyt. Pitää vaan muistaa ottaa sopivat pötköt pakastimesta. Määrät on alun jälkeen vähän hioituneet ja nyt lienee löydetty oikea taso. Koirat ei voi mitenkään erityisen erilaisesti, kuin nappuloilla, mitä nyt ehkä vaivat on vähentyneet. Muita eroja toki on eloon tullut:

Plussat:
-Kakat pieniä, hyvin tiiviitä ja hajuttomia, pihalla ei enää astu löllöön koiran kakkaan.
-Hiivat vähentyneet
-Tietää mitä koirat syö
-Koirat voi hyvin, kaikille käy sama ruoka
-Kesän omia viljelmiä voi käyttää kasvispötköjen tekoon
-Veden kulutus vähentynyt roimasti

Miinukset:
-Löllöjen ja joskus veristenkin sulaneiden pötköjen käsittely, merkistä riippuen tiiviimpää (Musch) tai löllöä (Maukas ja Murre)
-Veikkaisin että kalliimpaa valmiilla pötköillä, en ole uskaltanut laskea
-Jekku ei edelleenkään osaa syödä luita 😀 (jotka siis meillä huvittelua)

Voisinko vaihtaa takaisin nappuloille? Kyllä voisin, jos löytäisin ruuan joka sopii kaikille, eikä aiheittaisi hiivaa. Voisinko syöttää osittain raakaa ja osittain nappulaa, kyllä voisin, samoilla periaatteilla kuin nytkin. Mitään niiiiiin erityistä ei ole meille tääs 7 viikon raakaruokinnassa tullut, etten voisi vaihtaa ja täytyy sanoa, että nappuloiden kanssa pääsisi toki helpommalla, etenkin reissussa.

Itse en usko luiden hienouteen vaan siihen, että koiran on lihansyöjä ja tarvitsee lihaa, sitä ei pääasiassa viljasta tehdyt nappulat juurikaan tarjoa, kuten ei myös se ”oikea” luihin perustuva barf. Kaksi mielenkiintoista artikkelia jotka juuri luin oli TÄMÄ barffista ja TÄMÄ prey model ruokinnasta. Vähän samoilla linjoilla itsekkin olen…

DSC_2916a

heinä 1 2013

Raakaruokintaa ja lomailua

Posted on by

Pikkasen tuossa pähkäilin, että miten raakaruokkijat toteuttaa lomaruokinnan. Lomapaikoissa kun ei usein ole oikein pakastetiloja, saati hyvinvarusteltuja eläinkauppoja. Kyselin raakaruokkijoilta miten he hoitaa homman. Osalla oli pakastepötköjä viikonloppureissuilla mukana, ne säilyvät pari päivää jääkaapissakin, osa syötti kuivalihaa. Hämmästyin saako sitä vielä, 90-luvulla syötin sitä Oskulle ja Tessulle reissussa. Googletus ja sen jälkeen visiitti lähieläinruokakauppaan ja meillä nökötti 100% naudan kuivalihaa, turvotettuna sen määrä kasvaa kaksinkertaiseksi. Tuota voi syöttää yksinään tai kasvisten kanssa (tai jos syöttäisi niin riisin ja makaronin kanssa). Kaupassa käynti päivinä voi sitten ostaa tuoretta ruokaa kanankoipia tms.

Hyvän artikkelin reissuruokinnasta (tässä tosin vaelluksella, mutta toimii myös mökkiolosuhteissa) löysin TÄSTÄ LINKISTÄ.

Nyt kun raakaruokinta kokeilu on lähtenyt niin loistavasti käyntiin, niin en halunnut pilata sitä enää syöttämällä nappuloita reissussa. Pakko  listata vähän mitä muutoksia on nyt tässä ajassa huomattu.
-Koirankakka… Sitä tulee paljon vähemmän, se on hyvin tiivistä ja todella hajutonta. Pihalla se muuttuu päivässä valkoiseksi ja murenee pois. Ihan erilaista kuin jättilöllöpötköt, jotka on niin kivat kun tirskahtaa nurmella varpaiden välistä ja jotka säilyy samanlaisina pitkän aikaa.
-Ei ainakaan vielä ole ilmestynyt kellekkään mitään vaivoja
-Naomin olo on virkistynyt
-Ruokinta on helpompaa kuin oletin, kun peruspalikat saatiin paikalleen. Toki itselläni on raakaruokkija taustaa, mutta kaikki muuttuu ajankuluessa, että sai opetella uuttakin.

Pakastin pursuaa erilaisia pötköjä ja lihalevyjä

Pää merkkinä meillä on Mucsh, koska se on tällä hetkellä markkinoiden parasta, ruokkijoiden mielestä. Maukasta on myös muutama pötkö, vaikkei se kai niin hyvää ole. Lisäksi on luutonta kalkkunaa ihan levynäkin. Kesän jälkeen toivottavasti kasvis on omasta maasta ja liha ostettua 🙂

 

kesä 21 2013

Cityboyt

Posted on by

Kun muu perhe halusi tennistä pelaamaan, minä nappasin koirat mukaan ja lähdin pikkuneidin kanssa lenkille uusiin maisemiin. Tenniskentät on melkein ”keskustassa”, joten pojat sai taas maistaa millaista on ihan ihmisten ilmoilla. Ihan kauheasti tuli koiria ja ihmisiä vastaan, mutta ihmeen mallikkaasti ohitukset silti sujuivat. Naomilla alkulenkin jalka nousi kivasti, mutta loppulenkistä näki, että oli ollut virhe ottaa se mukaan. Aurinko paahtoi ja lenkki oli kumminkin 40min minkä kiersimme. Matkalla kävimme ihan oikeassa koirapuistossa, kun ihan asutuksen parissa oltiin :D. No ei sinne onneksi muita koiria tullut, mutta sai koirat hetken kirmailla ja haistella uusia hajuja oikein kunnolla.

Kotiin tultua olikin vuorossa kanansiipiä, vähän jäisiä, viihdykkeeksi ja vähän ruuaksikin. Hupi on oppinut hotkimisen sijaan hyvän tavan syödä, kuten Pupu ja Naomi jo osaavat. Useampi kunnon puraisu ja sitten voi aloittaa syömisen. Mutta Jekku, voi hyvä ihme sitä, se vaan nuoleskeli, yritti pureskella ja taas yritti. Sillä kesti puolisen tuntia selvitä kanansiivestä, yhdestä, kun muut kadotti omansa kitaansa parissa minuutissa. Jopa Naomi on paljon näppärämpi kuin Jekku, se ei häviä ollenkaan Pupulle ja Hupille syömisessä.

Cityboyt ihan sivistyksen parissa

Alkulenkistä Naomin jalka nousi vielä reippaasti

Maalaiskoirat ihan oikeassa koirapuistossa.

Hupin hassu istumistapa. Se istuu aina takajalka suorana, kuten pennut.

Eikä taita reittä niinkuin Pupu tässä näyttää mallia.

Hupi syö kanansiiven tehokkaasti

Mutta Jekku ei vaan osaa…

kesä 17 2013

Raakaa…

Posted on by

Vajaa 3 vuotta sitten lopetin koko koiraporukan barffauksen ja siirryimme nappulaan ja osa raakaruokintaan, koska vauva oli tulossa, enkä jaksanut puljaa raa’an kanssa. Blogiinkin kirjoitin, että palaamme barffiin heti kun taas jaksan. Kauan siihen sitten meni, mutta nyt päätin ottaa askeleen raakaruokintaan. Sysäys tähän on ollut tämän kevään koirien pienet sairastelut, on ollut korvissa hiivaa, silmätulehduksia ja mahojen kanssa kremppaa ja hilseilyä sekä kutinaa. Naomihan söikin jo nyt aikalailla raakaa, mutta nyt sitten loputkin siirtyvät raakaruuan maailmaan. Naomi ja Pupu koiristamme barffasivat hyvällä menestyksellä aiemmin pitkän aikaa ja voivat silloin todella hyvin.

Barffin, tai itse puhun mieluummin raakaruokinnan, perusteet on hallussa, mutta päivitin niitä ajantasalle (raakaruokinnasta siksi, koska barffaus on toisille kuin ääriliike, jossa on vain yksi ja oikea tapa, minä tykkään mennä siten mikä näyttää koiralle sopivan parhaiten) Tuttavapiirissä on onneksi useampi raakaruokkija ja hyviä neuvoja sain. Itse en nojaa ruokavaliossa niin kovin luihin, vaikka ne toki ruokavalioon kuuluukin, mutta koira on lihansyöjä, liha ja rasvat on ravinnon perusta, sitä ryyditetään sitten luulla ja kasviksilla. Lisäksi tarvitaan lisäöljyjä (kala pääasiassa), koirien maitohappobakteeria etenkin näille hiivailijoille ja Naomille suositeltiin ubikinon-lisäravinnetta, joten sitä Naomi saa kokeilla myös.

Odotan kauhulla taas miten Pupu alkaa virkistymään. Aina raakaa saadessaan tuossa koirassa huomaa eron, se saa 100% lisää energiaa. Ilmeisesti nappularuoka kumminkin aiheuttaa pientä vaivaa mahaan, joten kun vaiva poistuu, niin koira lentää 😀 Alkuun päätin kokeilla kuukauden ja sitten miettiä miten siitä jatketaan. Alku mennään myös aikalailla kaupoista saatavilla valmisraaka ruuilla (Musch).

Pupun ruokamäärä keikkuu 400g-500g välillä, Hupin 200g-300g välillä, Naomi ja Jekku 150g per nenu. Eli keskimäärin meillä menee kilo päivässä. Koirat syö edelleen kerran päivässä. Käytössä on Muschin kana-ateria (jossa vähän luuta), sika-ateria, liha-ateria, lohi-ateria, näitä voi käyttää sellaisenaan.
Luuna on käytössä liha-luuateria sekä luumurske, näitä ei anneta yksinään, vaan puolet annoksesta on luutonta liha-ateriaa (liha+kasvis), sillä Pupu ei ainakaan ennen kestänyt isoja luumääriä, enkä pidä muutenkaan niin tarpeellisena isoja luumääriä. Luunmääräksi suositellaan nykyään kaikkea 20%-70% väliltä, itse kallistun tuonne alle 50% määriin. Kanansiipiä ja naudanrustoluuta on myös pakastimessa, mutta niitä syödään satunnaisesti hampaita auttamaan.

Pullovatsa Naomi. Kuukausi ollaan Naomia laihduteltu, eikä juuri mitään muutosta!

 

 

huhti 8 2013

Mielenkiintoinen blogi

Posted on by

Löysin mielenkiintoisen blogin, jossa oli paljon mietitty koiran ruokintaa ja aika samoin ajatuksin mitä itsellänikin on. Nyt kun meillä tulee liha kuppiin erikseen, olen juuri miettinyt tuota, että nappulan tuski tarvitsee olla erityisen kallis tai lihaisa. Oikeastaan se on rahantuhlausta, kun nappula on vaan lihan lisuketta. Öljytkin annan erikseen, niin hullultahan se tuntuu maksaa nappulasta yli 60e kuukaudessa. No nythän meillä ei ole enää lihalisukkeen myötä ollutkaan enää Orijenia tai Acanan viljatonta kupissa, vaan BrittCaren lammas-riisiä ja ANF:n lammas-riisiä. Molemmat toki ”periaatteitteni” mukaisia ilman vehnää ja maissia ym mutta Acanaa ja Orijenia halvempia. Toki on vielä halvempia ja sitten ihan todella halpoja, mutta ne todella tarvitsevat sen lihan ja öljyn, että niitä voisi edes käyttää, sellaisenaan ne eivät kyllä oikein koiran ruokaa ole. Tosin tiedän koiria, jotka on eläneen terveenä pitkän elämän Friskiessillä ja kotiruuan tähteillä, mutta en kyllä lähde semmoista itse kokeilemaan.

LINKKI BLOGIIN.

 

Koirat saivat broilerinsiivet ajanvietepurtavaksi, Hupi tiesi heti mitä tehdä, halki poikki ja pinoon.

Pupu popsi omansa myös hyvään tahtiin.

Naomi sai syödä omassa rauhassa sisällä ja ei mennyt kuin hetki, kun Naomikin oli suoriutunut siivestä (ja erityisesti Naomin hammaskiville tämä oli tarkoitettu)

Mutta Jekku, se ei tiennyt mitä sille olisi pitänyt tehdä. Pureskelukin oli niin tehotonta että syöminen kesti ja kesti. Lopulta, se sai sen syötyä, vaikka syömiseen meni monta kertaa pidempään, kuin hitaalla Naomilla 😀

”Jos mä tälleen varovasti liikun eteenpäin, ei kukaan huomaa, että olenkin kohta keittiössä”. Naomi hienosti näkymättömän rajan (oviaukon) kohdalla, Jekku pikku hiljaa asennon vaihdoilla ihan väärällä puolella.