Category Archives: Ruokinta

maalis 4 2013

Trimmausta, pomppua ja ruokaa

Posted on by

Pitkästä aikaa trimmailin Hupia, niin olihan siitä otettava kuvatkin, kun on jo 6½kk. Ei vaan meinannut kuvaamisesta tulla mitään, kun nami on niin ihana ja sen perään piti pomppia. Trimmauksen suhteen oli paha pitää taukoa, sillä rajat oli hieman hukassa, mut kai siitä ees keskinkertainen tuli. Ainut mitä huomasin, että nuo mahakarvat lähtee kuvauspuolelta ylempää, kuin ns. tuomarin puolelta. Pitää yrittää saada kasvatettua ne siltäkin puolelta korkeammalle hieman. Hupin trimmaamisessa on sama ongelma, kuin mustilla villoilla aikanaan. Koira on niin tumma, ettei mikään valo meinaa riittää, että näkisi kunnolla. No onneksi kohta on kevät ja voin taas siirtyä ulos trimmaamaan.

Ruokailujen kanssa meillä on mennyt ok, vaikka lihamäärää on lisätty, edelleen Oskarin lihapullilla mennään. Niissä huomasin, että niitä on hieman muutettu, nyt niihin on jauhettu luuta sekaan, jolloin kalsium-fosfori -suhde on saatu kohdalleen. Ainut on, että Jekku on piereskellyt, mutta Jekulla vaihtui myös nappula, Acanasta Orijeniin, niin mahalla kestää tottua. No veikkaisin että viikossa-parissa tämäkin on ohi, jo eilen ei piereskellyt niin älyttömästi, kuin aluksi (jolloin kaikki meinasi tukehtua 😀 ). Jopa Naomi on syönyt yhden oskarin lihapullan ruuan seassa ilman ongelmia 🙂 .

Annnaaa namiaaaa!

Tänne sitä namia tai mä pomppaan!

Ai näinkö sitä saikin…

helmi 24 2013

Ruokintasuunnitelma

Posted on by

Teen nyt ruokintasuunnitelmaamme näin vähän ylös, sillä aikaisempiakin on ollut hauska lukea ja miten on toiminut. Tarkalleen ottaen palaamme vanhaan hyväksi havaittuun ruokintamuotoon mitä syötiin pitkiä jaksoja aikaisemmin. Se koostuu laadukkasta nappulasta, jota on ruuasta 2/3-1/2 annoksesta. Loppu koostuukin raaoista lihoista, eli sitä 1/3-1/2 annoksesta, vähän päivästä riippuen. Saapi nähdä laajeneeko tämä sitten jossain vaiheessa raakaruokintaan vai mihin suuntaan. Totesin vaan itselleni, että raakaa on pakko ujuttaa ruokavalioon, nyt pelkällä nappulalla ja harvinaisilla lisukkeilla elettynä, koirien mahat ei kestä juuri mitään muutoksia. Aina kun raaka on ollut kuvioissa mukana, on mahatkin kestäneet paremmin. Mutta koska nuo otukset on olleet niin pitkään kuivanappulan vetäjiä, niin teemme hidasta siirtymistä tuohon raakaan. Tällä hetkellä raaka tulee muodossa Oskarin lihapullat, sillä niistä on helppo annostella pieniä määriä. Naomi saa tuskin havaittavan hippusen, koska sen vatsa on kaikista herkin. Hulluinta on, että Naomi söi vielä 2v sitten täysin barffia, kun muut ei oikein sopineet ja pikku neidin syntymän takia siirryttiin nappulalle ja sen jälkeen ei ole Naomin vatsa kestänyt enää oikein raakaa.

Tämän hetkinen ruokavalio:

Pupu:
reilu 2dl Acana Wild Prairie (viljaton ruoka)
1dl  ANF lammas-riisi/Brit Care lohi-peruna (Pupu syö vanhoja jämiä pois)
1 Oskarin lihapulla
Pieni loraus öljyä, nyt Nutrolin (välillä lohiöljy/Eforion ym)
½tl puolukkajauhetta

Naomi
1,5dl Acana Wild Prairie
Hitunen Oskarin lihapullaa
Pieni loraus öljyä, nyt Nutrolin (välillä lohiöljy/Eforion ym)
½tl puolukkajauhetta

Jekku:
1dl Acana Wild Prairie
½-1dl Orijen 6 fish
1 Oskarin lihapulla
Iso loraus öljyä, nyt Nutrolin (välillä lohiöljy/Eforion ym)
½tl puolukkajauhetta

Hupi:
2dl Acana Wild Prairie
1dl Orijen pentu (jämät loppuun)/6 fish
1 Oskarin lihapulla
Iso loraus öljyä, nyt Nutrolin (välillä lohiöljy/Eforion ym)
½tl puolukkajauhetta

Kuten huomaa, turkilliset näyttelykoirat saa hieman tuhdimpaa sapuskaa ja öljyä enemmän ja kotoilijat saa sitten hyvää mutta hieman kevyempää sapuskaa ja vähemmän öljyä. Toki sekin vaikuttaa, että kotoilijat on leikattuja narttuja, jotka pullistuvat ruuan näkemisestäkin 😀 . Mutta fakta on, että ilman kunnon lisiä, ei sitä näyttelyturkkia ja kroppaa rakenneta. Puolukkajauhe (ja välillä karpalo) on mulla ollut aika pitkään mukana, nyt oli pidempi väli ilman ja taas palautin sen. Raakaruokinnassa ollessa käytin ihan oikeaa puolukkaa kasvisssoseissa. Se on meillä auttanut silmien valumisiin ja niiden värjäymiin, sillä hiiva, joka värjää nuo silmän aluset, ei kasva happamassa.

Hupi siirtyi nyt aikuisten kanssa samaan ruokintarytmiin, eli 1krt päivässä. Nyt se vaikuttaa tyytyväisemmältä. Se saa kerran päivässä mahan täpötäyteen ja sitä on sitten kiva sulatella päiväunilla. Aikaisemmin kun sai kaksi pienempää annosta, tuntui nälkä olevan jatkuvaa. Painonhallinnan ja luontaiseenkin petoeläimen syömiseen kuuluu syödä maha täyteen ja sit lekotella mahan vieressä, kunnes taas tulee nälkä. Pieniannoksiset ikuiset laihduttajat, eli meidän nartut, on myös tyytyväisempiä, kun saavat annoksen kerralla, eikä muutamaa miniannosta.

Hupi vaihtoi myös kuppinsa isompaa. Se syö samankokoista annosta kuin Pupu, joten mahtuukin paremmin, mutta ahmiminen on hankalampaa liian isosta kupista. Syöminen kestää vähän kauemmin, kun nappulat karkailee kupissa.

Hupi ja isompi kuppi

Kaikki haluaa saman lelun…

Tappaja harjakoira…

Lumi pöllysi, kun Pupu nouti lelua.

Pojat tietty odotti, että Pupu toi sen pois syvästä lumesta. Jekku ei vieläkään tajua, että jos jahtaa jotain, solla on lelu, niin ei voi juosta edellä 😀

Yks onnellinen

Tähän paistoi aurinko…

Kun on riehuttu, on sisällä koirien raatoja pitkin lattiaa…

Hupi löytyy nykyään välillä tällälaillakin…

helmi 21 2013

Leikkiä aurinkoisella pihalla

Posted on by

Eilen ja tänään on paistanut ja koirien on ollut mukava leikkiä pihamaalla auringon paisteessa. Saisi paistaa mahdollisimman paljon, niin Jekun naama taas ruskettuisi ihanan tummaksi. Eilen oli koko porukka pihalla tai no Naomi ei halunnut tulla, mutta muut. Suosikkikohde oli pieni luminen mäki, sinne oli kiivettävä vuorotellen ja yhdessä painimaan. Pupulla oli hieman liikaa virtaa ja se olisi pyöritellyt molempia poikia koko ajan lumihangessa, onneksi se suostui ottamaan pallon, jonka kanssa sitten painelikin porukkaa karkuun. Tosin välillä taas mentiin Jekku edellä ja pallollinen Pupu perässä 😀

Tänään oli pienten poikien vuoro eli Jekku ja Hupi saivat leikkiä kaksin ulkoiluajan. Otin niistä videotakin, mutta niiden perässä oli vaikea kameran kanssa pysyä. Toisaalta on tylsää pitää Pupua sisällä sen aikaa, mutta on kiva katsoa poikien erilaista leikkiä yhdessä. Niiden on uroksina hyvä leikin kautta käydä läpi johtajuus ym asioita ja rakentaa hyvää suhdetta toisiinsa, ennenkuin Hupi on sukukypsä. No Hupilla voi siihen mennä aikaa, kun puolen vuoden iästä huolimatta, jalka ei vielä nouse. Jekullahan se nousi jo 4kk iässä. No sopii mulle vaikka kyykkisi loppuikänsä, säilyisi helmakarvat ja etujalat puhtaampina 😀 . Jekun leikit on melkoista murinaa, jos ei olisi tilanteen tasalla, voisi luulla sitä vihaisemmaksikin, mutta s eon vaan tuollaista jännää murinaa leikissä.

Meillä oli kaikilla koirilla vähän maha löysällä, johtui varmaan kun taas syötin niitä omia sekoituksiani ja niissä on todella paljon sitä lihaisaa rasvaa. Tai sitten niihin on tullut joku bakteeri tms purkituksessa tms, sillä aina kun sitä syötän, on mahat löysällä. Nyt sitten on syöty Canicuria useampi päivä, jotta saadaan mahat kuntoon. Onneksi näyttettiin päässeen ilman kunnon ripuleita tästä ohi. Mutta Naomille tämä otti taas voimille, se ei ole suostunut lenkkeilemään moneen päivään. Muiden lähtiessä se painelee sänkyynsä tärisemään (ja sinne se saakin jäädä ihan rauhassa nukkumaan). No toivottavasti se on taas parin päivän päästä paremmassa kunnossa taas. Viimeksi, kun samasta ruuasta (joka muuten nyt lensi roskiin), Naomi oli ripulilla, niin siitä toipuminen kesti pari viikkoa. Nyt ei onneksi ehditty siihen pahempaan vaiheeseen. Pikkasen kyllä sieppaa näiden ”heikot” mahat, millä ihmeellä sitä pääsisi parempaan kestävyyteen. No ei ainakaan pelkkiä nappuloita syöttämällä. No raakaa lisätään, jahka saadaan tämä keissi ohi.

Mäelle kiipeäminen oli suosittua

Sieltä näki kauas vahtia (ainakin tappijalan perspektiivistä)

Sieltä voi myös katsoa alhaalla leikkiviä urpoja.

Tappijaloille kipuaminen ei ole ihan helppoa, mutta hyvää treeniä.

EIlen pakkanen paukkui ja Jekku pörhisti karvansa+ että oli pyöritelty Pupun toimesta hangessa… Pikku pörrö.

Aina tollaset tappijalat on tiellä!

Koko jono

Ja sitten poikien video:

helmi 15 2013

Hoitamista ja ruokajuttuja

Posted on by

Pojille on tullut ihme tapa nuolla Naomin vuotavia silmiä. Alussa niissä oli Lanoliini-rasvaa suojaamassa, mutta nyt ei ole ollut sitäkään ja silti niitä hoidetaan. Yleensä Naomi makaa ja murisee ja usein Hupi, välillä Jekku tarmokkaasti putsaa molempien silmien alusien vuodot.  En tiedä onko se hyvä vai huono, pahentaako se värjäytymistä vai ei 😀

Ollaan kokeiltu koirille halvempaa nappulaa, normaalin Acanan sijaan. Kokeilussa on nyt ollut ANF lammas-riisi. Iso säkillinen sitä on kohta syöty (eli noin 12kg) ja alussa se näytti ihan hyvältä, mutta tänään korvia tarkastaessa tuli taas karu totuus. Jekkua lukuunottamatta kaikkien korvista tuli ruskeaa möhnää ja Pupulla oikein järjetön klimppi. Jollekkinhan tämä on normaalia, että koiran korvista tulee möhnää ja niitä pitää putsata, mutta ei meillä. En muista vuosikausiin puhdistaneeni Naomin korvia ihan puhdistusaineella ja Hupinkaan korviin ei ole koko 4kk meillä olo aikana tarvinnut koskea. Yleensä korville on riittänyt vain nyppiminen. Kaipa minä ja koirien elimistö on tottunut liian hyvälle 😀

No joka tapauksessa olen ajatellut ottaa nappularuuan osaksi myös tuoretta ruokaa. Tällä hetkellä on alettu pikku hiljaa tuomaan ruokaan noita itse tekemiäni liha-kasvismössöjä ja niiden loputtua ihan lihaa/valmiita raakaruoka pötköjä. Kaikille aloitettiin pienellä tipalla ruuan sekaan ja siitä teelusikallinen kerrallaan lisätty määrää. Naomi on aloittanut vielä varovaisemmin, koska sen sairas elimistö reagoi yleensä huonoiten muutoksiin. Kukaan koirista ei ole valittanut moisten herkkujen lisääntymistä kupissa 😀 Aikanaanhan meillä on ihan barffattukkin luilla ja raakaruualla, mutta ei me ainakaan ihan vielä viittitä siihen lähteä, mennään tälleen nappulaa + lisuketta linjalla.

Anna jo, enkö mä jo seiso kauniisti, annaaaaa 😀

tammi 31 2013

Ruuantähteet koiranruokana

Posted on by

Olen miettinyt jonkun aikaa ruuantähteiden osuutta koiranruokana. Meillä jää usein ruuantähteitä, erityisesti pikkuneidin lautaselta, kun ei aina maistu. Lisäksi jää ihan ruokaakin kattilaan, jos jää niin vähän, että sitä ei kannata pakastaa. Joskus laitoin näitä koirille, mutta nyt en ole aikoihin laittanut. Jäin miettimään, että miksi heittää hyvää ruokaa roskiin, toki ruoka on pääosin viljoja (puuroa/makaronia jne), perunaa ym lisäkettä, joka ei ole koiralle niin optimaalista ravintoa, mutta samalla syötän superkäsiteltyjä nappuloita, joissa on riisiä. Voisin veikata, ettei nappuloiden vilja ole niin korkeatasoista, kuin kotiruuan. Joskus ruuantähteitä olisi melkein joka koiralle aterian verran, kunhan lisäisi lihan… Miksi siis syöttää kallista nappulaa, kun tuoretta ruokaa olisi tarjolla?

Yksi syy on ollut, etten halua mitään yllättäviä vatsavaivoja. Nappulaa syödessä ruoka ei juuri vaihtele ja mahat ei ole niin tottuneet vaihteluun. Joskus saavat valmiita raakaruokapakasteita ja itsetehtyjä mössöjä. Toinen on, että pelkään silmien alkavan Jekulla ja Naomilla vuotavan enempi, jos syövät ”hallitsemattomasti” jotain nappulasta poikkeavaa. Lisäksi sitä aina miettii vitamiinineja sekä ruuan suhteita. Pitäisi myös olla pakastimessa aina valmiina lihaa, jota heittää ruuan sekaan ja jonka saa nopeasti sulatettua, koska nuo ruuantähteet tulevat usein aika arvaamatta.

Mietin jo, että pitäisi omistaa possu, jolle ruuantähteet antaa, mutta ehkä pitäisi jalostaa tätä ajatusta ja alkaa syöttämään näille kotipossuille taas tähteet. Niin, että tietenkin aterian perustana olisi kuivamuona, mutta lisänä ihmisruoan jämät. Sillähän ne koirat ennenkin muinoin eli…

Ihmisen ruokaa vai koiranruokaa?

 

tammi 16 2013

Kestäviä leluja ja tuunausta

Posted on by

Löysin eilen Stockmannin poitokorista muutamia uusia leluja, katsotaan nyt kauanko ne kestävät. Onhan meillä joitakin vanhojakin, jotka ovat hyvin kestäneet. Ainakin vielä. Kongit on esimerkiksi tosi kestäviä, Hupi ei välitä niistä ollenkaan 😀 Mutta yksi ehdottomasti kestävin lelu on olleet aidot Crocksit. Poikien vanhat, jo ajat sitten pieneksi jääneet, nyt täynnä pienten naskalien reikiä, mutta ne vaan kestää ja kestää. Nämäkin Hupi nappasi vahingossa pienenä, mutta on ne saanut sitten pitää. Mihinkään muihin kenkiin se ei koske.

Meillä on ollut nyt pieni pussi testissä ANFin lammas-riisi ruokaa. Hupilla kun oli samanmerkin penturuokaa ja olin siihen ihan tyytyväinen. Yli vuoden syöty Acana meni vaihtamaan koostumusta sillä tuloksella, että Jekun ja Naomin silmät alkoi vuotaa ja värjätä silmän aluset rumiksi. Viljattomia nappuloita on tullut muitakin markkinoille, mutta niiden hinta on melkoisen korkea, että kokeillaan nyt sopisiko tälläinen halvempi, mutta laadukas. Naomi tosin saa oman ruokansa sekaan Friskiessin muonaa taas, kun silmävärjäymät on niin älyttömiä, mutta sekin oli muuttanut väriään, toivottavasti ei sisältöä, kaikessa huonoudessaan, se on ollut loistavaa 😀 Lisänä Naomi saa edelleen lääkärin määräämänä lisäannoksen vitamiinia (multidog) ja eilen ostin kokeeksi Plaque Off -plakin ja hammaskiven vähentäjää. Jos Naomia ei pysty nukuttamaan hammaskiven poistoon, niin kokeillaan, jos tuo auttaisi. Osalla olen kuullut auttavan. Kaikki saa öljyä, nyt on ollut minulta yli jäänyt helokkiöljy purkki, mutta mitä nyt milloinkin olen ostanut.Hupi saa nyt hampaiden vaihdon aikaan myös ripauksen kalkkia, en tiedä onko siitä oikeasti mitään hyötyä, mutta Jekullekkin aikanaan annettiin, jottei korvat lerpattaisi, kun kaikki kalkki tarvitaan hampaisiin tai jotain.

Tuholainen ja kestävät lelut. Siinä on crocks kenkä, kong, uusi pallonaru, Hear doggy yliäänivinkulelut, Ikean pehmojänis, naudan jalka oikea luu.

Jokaisen oma kuppi ja oma erilainen sapuska… Pupun on isoin, Jekun musta, Naomin punainen ja Hupilla tietty teräsharmaa.

Ja jokaiselle omat lisäravinteetkin. Tällä kertaa öljynä on ihmisiltä ylijäänyt helokkiöljy.

joulu 19 2012

Hampaat tippuu suusta

Posted on by

Meillä on nyt ollut pari päivää täällä semmonen ekaluokkalaisen hymy eli edestä puuttuu hampaita. Hupi aloitti viimein vaihtamaan hampaat rautahampaiksi. Nyt saa sitten jännittää seuraavat pari kuukautta, että ilmestyykö sinne kaikki tarvittavat ja tarvitseeko maitoja lähteä poistelemaan, jos eivät irtoakkaan itsekseen. Kaikkea jyrsitään nyt urakalla ja lattialla lojuukin kaikenlisia luita savustetuista naudanjaloista nahkaluihin. Ehdottomasti parhaat oli Jekun kasvattajan tuomat litteät liuskat, ne on kestäneet ja kestäneet Pupunkin syömistä, jolla yleensä tuollaiset peruspuruluut menee parissa tunnissa. Nyt noi on jo lojuneet pari viikkoa ja kovassa käytössä vieläpä. Nuo olivat kotimaisia Ariston hirvennahkaluita.

Tärkeintä tälläisessä laumassa on, että luita on paljon, jotta niistä ei tule riitaa. Tosin, toisen oma on aina se paras. Mutta on täällä joutunut vaikka mitä muutakin Hupin hampaiden väliin, ei enää niin ihmisliha, mutta kaikkea pientä, kuten värikyniä, duplo ukkoja ym…

Hupin harva hymy

joulu 1 2012

Kylmääää

Posted on by

Nyt ne kylmät tuli ja Hupi raukalle ihan yllätyksenä. Aamulenkillä vaikka oli Naomin paksu takki päällä, niin silti alkoi varpaita palelemaan ja se oli kaamea itkun aihe. Ei voinut kävellä, vinkua vain ja nostella tassuja. Sitten vielä lumipaakut keräänty tassunpohjaan. No kun sain ne sieltä poistettua, niin loppumatka viiletettiin kotiin hurjaa vauhtia, äkkiä lämpimään! Mietinkin, kun ei ole Hupilla koko talveksi ilmeisesti kehiä, kun pentunäyttelyitä ei näytä olevan tänä talvena, niin saa karvat vähän kasvaa muualtakin pidemmiksi. Erityisen huolen aiheena on mulla tietenkin korvat, kun Jekkukin ne viime talvena ehti palelluttamaan. Mutta jos nollakelejä tulee pidemmäksi aikaa, niin silloin voi aina turjakkeen siistiä.

Naomi sai taas päällensä paksun toppahaalarinsa, niin pärjäsi aamulenkkinsä. Ei se kyllä nauti, mutta selviää kunnon varusteilla. Kahta muuta ei pakkanen haittaa lainkaan! Jekku paineli, pörhisti vaan turkkiaan ja jatkoi menoaan yhtä määrätietoisesti kuin ennenkin. Pupu nyt ei ole juurikaan koskaan palellut lyhyestä tukastaan huolimatta, mutta sillä toki enemmän massaakin, mikä pitää lämpimänä.

Olipa jännä huomata taas muutos Pupun käytöksessä. Mietin, että pakkanenko sen on saanut taas riekkumaan lenkillä, kunnes sai taas vetää vanhan johtopäätöksen. Olin ostanut barfpötköjä ruuan lisukkeeksi, kun Jekulle on nyt tärkeä saada kosteaa ruokaa, niin annoin niistä muillekkin. Pupu ja Jekku sai isommat annokset nappulan lisukkeena, Naomi ja Hupi vain maistiaiset (koska en tiedä miten Naomin maha taas kestää). Niin kumminkin, Pupu muuttui taas riekkumarallaksi, kun sai puolet ruuasta raakaruokaa… Taas voi miettiä saako se nappuloista mahavaivoja vai miksi ihmeessä se on silloin rauhallinen möllykkä ja aina kun raakaruokaa tulee enempi kuppiin, niin virtaa riittää vaikka naapurillekkin. Se ei saa enempää proteiiniä tms vaan kun noissa on puolet kasvista, niin ei ole mitenkään multilihaisia… EN tiiä, mystistä, mutta sama ilmiö oli aikanaan Pilvi isovillallani.

Minua ei pikku pakkaset tai tuulet haittaa…

Kaksi hyvn puettua palelijaa ja yks, jolla oli villi päivä…