Helpompaa elämää

Posted on

Meillä on taas koirien kesken elämä rauhoittunut. Adaptil pöhisee rauhoitustuoksujaan pistorasiassa ja aamuisin molemmat saa serene-um ravintolisät. Tämän aloituksen jälkeen rähinää on tullut isän ja pojan kesken vain kerran. Onneksi, sillä meinasin jo viivana viedä Sisun kastraatioon, nyt voimme rauhallisin mielin odotella parin seuraavan viikon näyttelyt.

Sisäsiisteyskin on nyt vakiintunut entistä elämää paremmaksi. Sisu ei enää pissaa öisin vaippaan. Mietin juuri vaipan pois jättöä, sillä se on ollut nyt todella pitkään kuiva. Pari kertaa viikossa saattaa tulla kakat lattialle, mutta tuokin on edistystä ja parempaan päin ollaan koko ajan menossa. Sisu syö nyt koko ajan vain omaa ruokaansa pienellä lisällä eli Sisulla menee edelleen Barking Headsia ja lisänä 50g kypsää lihaa/raakaa lihaa/kananmuna/lohta tms. Jekku söisi tuota samaa, mutta nyt se syö noita ylijääneitä koepusseja pois, Hupille ei nimittäin Barking Headsin viljaton sopinut. Kai se oli se bataatti taas, joka suoraan annettunakin pierettää kauheasti 😀 . No Hupille nappasin ruokakaupasta sen minkä tiesin sopivan varmasti eli Hauhaum Super Premium lohi-perunan.

Jekusta on löytynyt jo joku 5-6 punkkia, mikä on ihme, kun siinä ei ole niitä koskaan kauheasti ollut. Pahin punkkimagneetti viime vuonna oli nimittäin Sisu. En halua käyttää mitään hirmumyrkkyjä, niin ostin koirille Faunattaresta Symppis merkkiset karkotteet, jotka perustuvat luonnonaineisiin. Jekulla ja Sisulla on liuokset niskassa (kissojen, kun se oli helpompi annostella pienille koirille, mutta samaa ainettakuin koirien). Hupilla on panta, otin varuiksi sen, kun jos olisi tullut jotain oiretta, sen olisi saanut nopeasti pois. Ja kun niska on trimmattu turkittomaksi, niin ei ole takustustakaan tms.

DSC_4115

Metsästä löytyi valtava pahka

DSC_4113

Ja isoja majarakennelmia (ja on siellä joku musta koirakin kuvissa 😀 )

DSC_4110

Koirien luonnonmukaiset punkkiaineet.

DSC_4111

Hupilla punkkipanta, että saa pois, jos olisi tullut ongelmia.


Pissaa ja tappeluita

Posted on

Ei ole koiraperheen elämä aina auvoisaa. Sisun pissaongelman kanssa ollaan painittu pitkään. Nyt on sen tiimoilta saatu aikalisä. Muutettiin ruokajutut samanlaisiksi kuin silloin pentuna 8-9kk ikäisenä oli, kun koira oli sisäsiisteimmillään. Elikkä pääruoka on nappula ja lisänä noin 50g lihaa (raakana, kypsänä, kananmunana jne). Nappulana Sisulla tuntuu toimivan Barking Headsin Bad Hair Day ruoka (Lammas-riisi). Nyt ei ole pissailtu enää öisin kuin kaksi kertaa ja ehkä 10 onjo ollut kuivaa yötä. Kakatkin tulee nyt lähes 100% ulos, mikä on silkka ihme!
Muutkin siirtyi samaan ruokamuotoon, Jekku on syönyt samaa Sisun kanssa ja Hupilla ollut ensin Arden Grange sensitive ja sen loputtua se syö Barking Headsin viljatonta Kalkkuna nappulaa (Turkey Delight).

Riitoja on myös pojilla ollut. Tunteet on käyneet kuumina ja Hupi viime päivinä on höykyttänyt sekä Sisua että Jekkua. Jekun kanssa eivät ole riidelleet juuri koskaan ja nyt pari kertaa parissa päivässä. Sisu on se riidankylväjä tässä porukassa ja olinkin jo viemässä se leikattavaksi niin nopeasti kuin mahdollista. No nyt on Adaptil seinässä ja Serene-Um tabletteja on taas annettu ja tämään oli jo paljon rauhallisempi päivä. No kesän kuluessa Sisu sitten varmaan leikataan, jahka yritetään ensin valioitua.

DSC_4083-001

Lenkkikaveri <3 Punkkeja taas tuolla heinikossa oli, Jekun päässä taas yksi.

DSC_4089-001

Sisu the Minimies


Ei se matka vaan elämys

Posted on

Tänään käytiin tekemässä aamupäivän metsälenkki Nurmijärven Myllykoskelle, Koskikaran luontopolulle (LINKKI). Reitti on lyhyt, vajaa 1,5km, mutta maasto on aika vaativaa pienimmälle lapselle. Paljon juurakoita polulla ja portaikko pitkospuut. Tunti reissuun meni tuon 5,5v lapsen kanssa, mutta tarkoitus olikin ihastella luontoa ja upeasti muhoavia koskia, kuin vetää vauhdikas treenilenkki.
Me jätämme auton aina TÄSSÄ KARTASSA näkyvälle alimmalle parkkipaikalle ja lähdetään ylös oranssia reittiä, siitä kiepataan vihreä lenkki vasta päivään ja osittain oranssia, rannan kautta kiepaten takaisin parkkipaikalle.

Osan matkaa piti olla koirien kanssa tarkkana, koski kuohuu todella kovaa ja sen äänet ja liike kiinnostavat koiria. Yksikin lipsahdus ja koira on koskessa. Mutta kaiken kaikkiaan, koirat nautti ja minä ja muut nauttivat upeista näkymistä. Ainut että etenkin Sisun turkki keräsi puoli metsää helmoihinsa, etenkin kuusikoissa, mutta kotiin tultua sitten irrottelin oksanpätkät pois, pahimmat piti toki repiä jo reitin aikana. Sisulla on niin pehmeä turkki, että siihen kaikki tarttuu.

IMG_20160424_111912-001

Valmiina lähtöön

DSC_4029

Kosken alkupäässä on vielä leppoisaa ja hiljaista.

IMG_20160424_113818

Pitkospuita pitkin alaspäin.

DSC_4033

Koko poppoo

DSC_4037

Kuohunta alkaa

DSC_4046

Kuohuva vesi kiinnostaa suunnattomasti

DSC_4044

Kohta perillä

IMG_20160424_120057

Hihnat tiukalla, jottei kukaan tipu sillalta…


Sisun fyssari

Posted on

Sisu kävi eilen kontrollikäynnillä fysioterapeutilla. Pientä kireyttä hartoiden kohdalta löytyi, pahemmin oikealta puolelta, mutta ei mitenkään paha. Se nyt näyttää olevan Sisulle se jumittuva kohta. Niska ei ollut enää ollenkaan jumissa, kiitos valjaiden. Myös kylmillä pukemista fyssari suositteli edelleen jatkettavan, jottei selkä saa kylmää. Nyt selkä taas avattiin ja jos alkaa jumittelemaan, niin sitten vaan uudestaan käymään. Taas kerran Sisu völisi koko käynnin ajan. On niin paljon hajuja, joita pitäisi päästä tutkimaan, eikä maata patjalla hierottavana…

Pissiminen on Sisulla edelleen ongelma numero yksi. Lähes joka yö Sisu pissaa vaippaan enempi tai vähempi. Nyt on mennyt pari yötä kuivana, mutta tiedän ettei se varmasti ole mikään pysyvä tila. Sisulla on muutama näyttely touko-kesäkuussa ja jos se valoituisi jossain niissä, niin sitten laitatan Sisulle kokeeksi kapselin ihon alle. Kastraatioon varmaan päädytään jossain välissä, jos kapselista on ollut apua. Jos koira menee huonompaan päin vaikka käytöksessä, niin sitten ei leikellä, mutta tätä en kyllä usko. Kapselin takia Sisulle tulee 2 vuoden kilpailukielto Kennelliiton kisoihin, mutta tälle ei voi mitään.

Muuten elämä on meillä taas rahoittunut. Isä ja poika ei ole tapellut aikoihin ja muutenkin elo on tasaisen rauhallista laumassa. Toki pieniä rähädyksiä voi leikin tiimellyksessä tulla, muttei entisen veroista.


Metsässä

Posted on

Käytiin tänään kauniin ilman kunniaksi metsälenkillä Metsäntutkimuslaitoksen Raition lenkillä (LINKKI). Mukava lenkkipätkä, vaikka vielä oli vähän luntakin maassa pimeämmissä kohdissa. Koirat tykkäsi, vaikka tuolla ei koiria voi pitää irti. Mutta tunnin metsäreissusta huolimatta, en ei vaikuttaneet kotiin päästyään yhtään väsyneiltä vaan ennemminkin siltä, ettei olla missään kummosella lenkillä käytykkään 😀 Täytyy käydä pikku hiljaa kävelemässä noita eri reittejä tuolla metsissä, niin tulee tutuksi.

Koirat pärjäsi hyvin metsässä, mutta risujahan nuo ceskyt kerää melkoisesti, etenkin tuollaisessa kosteassa havumetsässä. Mutta kun ajoittain hieman risuja irroitteli, niin kyllä ne eteenpäin pääsivät.

DSC_3975

Iso osa matkasta oli helppokulkuista hiekkatietä.

DSC_3977

Osa oli leveää kinttupolkua.

DSC_3988

Yritin saada yhteiskuvia, mutta etenkin partakaverit oli enempi tai vähempi tärähtäneitä 😀 Kaikilla on nykyään nuo samanlaiset RufWearin valjaat, jotka alussa tuntui vähän tönköiltä mutta on nyt ihan huiput. Niissä on klipsut molemmin puolin kroppaa, joten ceskyjenkään tappeja ei tarvitse pujotella ja mahtuvat helposti pukujen päälle.

DSC_3980


Petotesti

Posted on

Lähellämme ShowHau centerillä järjestettiin petotesti, jossa on kauko-ohjattava karhu/susi/ilves. Ilmotin kaikki koiramme karhutestiin, koska mökillä liikkuu karhuja. Alkuajatuksena oli nähdä miten koira suhtautuu karhuun, jos semmoinen nyt sattuisi tulemaan vastaan. Muistan kun aikanaan Oskun ja Tessun kanssa oltiin Ähtärissä leirintäalueella eläintarhan vieressä ja karhut oli kiivenneet puuhun. Koirat saivat lenkillä hajun karhuista. Oskua pelotti hurjasti, mutta tessu oli ihan valmis teurastamaan elikot, jos vain löytäisi hajun lähteen.

Testissä täytetty karhu kulkee kauko-ohjattavalla lavalla, jossa on pyörät. Testintekijä sanoi hyvin, ettei koira tiedä, onko oikella karhulla pyörät alla, kun eivät ole semmoista koskaan nähneet, niin eivät osaa ajatella aitoutta. Ensi oletuksena minulla oli, että Jekku voisi kyllä haukkua, mutta saattaisi keskittyä myös pissailuun, kun paikalla olisi tietysti muiden koirien hajuja. Hupi ehkä istuisi tylsistyneenä ja Sisu voisi olla ärhäkämpi ja iskeä kiinni.

Ensimmäisenä testissä oli Jekku. Kun toin sen paikalle, se oli vähän epävarma ja kun se oli pitkästä aikaa ilman vaatteita niin tärisi kylmässä ilmassa. Se ei ymmärtänyt ollenkaan mikä tässä nyt olisi homman nimi. Kävelimme alkuohjeiden jälkeen karhuhajulle, pelkäsin koko ajan, että Jekku kusaisee hajuun, se kun oli ehdottomasti kiellettyä. Jekku haisteli maata niin, ettei meinannut huomata koko karhua aluksi 😀 . Kun huomasi, sai sätkyn ja meni minun ja karhun väliin haukkumaan ja sen jälkeen houkutteli haukulla karhua poispäin minusta, jotta minulle jäisi aikaa paeta. Jekku toimi optimaalisesti, piti koko ajan karhuun juuri sopivan 3-4 metrin matkan, joka estää, ettei se itse tulisi syödyksi. Samalla Jekku piti yllä haukkua ja meni aina karhua kohti, kun karhu kääntyi tai meni poispäin. Loussa se jo alkoi isottelemaankin potkimalla matta samalla. Kun testi oli ohi, Jekku palautui välittömästi pelottavasta tilanteesta ja oli kuin ei olisi koskaan karhua nähnytkään. Testin tekijä kehui Jekkua todella hyväksi, Jekku voisi mennä karhumetsälle vaikka heti, sen työskentely oli samanlaista mitä karhua metsästävillä koirilla. On se vaan kova jätkä, mitä tahansa se tekee, niin aina priimaa pukkaa.

Seuraavana vuorossa oli Hupi. Hupi höpsötteli paikalle haistellen. Sitten kun karhu tuli esiin, Hupi pysähtyi. Näki kuinka pienet herneet aivoissa kimpoilivat kovaa miettien mikä ihme tuo on, koira ikäänkuin menetti toimintakykynsä, kun alkoi pelottaa. Hetken pohdittuaan Hupista ainut järkevä reaktio oli paeta, se ei edes haukkunut. Hyvillä mielin se antoi karhun syödä minut, kunhan itse pelastuisi… On siinä meillä koirien laumanjohtaja 😀 No ei ainakaan vie laumaa ”suden suuhun”, mutta pelastaa vain oman nahkansa 😀 Testi lopetettiin heti, kun koira pelkäsi ja pakeni. Koira palautui välittömästi paineisesta tilasta eikä alkanut pelkäämään paikkaa tms.

Viimeisenä oli vuorossa Sisu, oletukseni mukaan se olisi ehkä kovempi luu kuin isänsä ja niin se olikin, mutta ei missään nimessä lähelläkään Jekun tasoa. Alku meni samaan malliin kuin muilla, haju oli kiinnostava. Sisu ei haistelultaan edes aluksi huomannut karhua. Ensi reaktio oli hännän heilautus ja haistelun jatkaminen. Sitten tajua, että hetkinen… mikä toi on!! Utelias, mutta pelotti huimasti, meni välillä ihan liian lähelle karhua katsomaan. Murisi aluksi kunnes alkoi haukkumaan. Vähän väliä haki katseella apuja minulta. Oli jotenkin ihan pihalla miten toimia, kun oman lauman tuki ja malli puuttui. Sisun kanssa karhu voisi myös rauhassa syödä minut…

Kaikkien arviointi laput, kaikki suurenee näpäyttämällä.

DSC06501 DSC06502 DSC06500


Sisun kotiläksyjä

Posted on

Sisu sai viimeksi kotiläksyksi harjoitella peruuttamista, kohteen päälle. Tämä on Sisulle hyvää jumppaa selälle ja takaosalle. Koira oppii että sillä on takajalat ja missä ne on ja miten ne toimii. Siitä on apua monessa asiassa. Sisu ymmärsi yllättävän hyvin idean, kun alkuun kosketuskepillä aloitettiin (alussa kosketuskeppi etujalkojen väliin), nyt menee jo tarjoamismeiningillä. Ainut vaan on, että jos istuu, niin sitten se pepun nostaminen enää ylös on tosi vaikeaa. Ja tuli todistettua, että ceskyllä peruuttaminen onnistuu myös istuen xD


Pikkasen tuli lunta

Posted on

Ihan pikkasen oli satanut lunta ja sekin paksua nuoskalunta. Eilisellä iltalenkillä koirat saivat muhkeat lumipallot jalkoihin, niin että ne piti suihkuttaa ennen pukujen riisumista, että puvut sai pois 😀

Tänään vietettiin tunti pihalla ja olin varustanut koirat taas puvuilla, jottei lumipaakut aiheuta paleltumavammoja ihoon. Puolessa välissä ulkoilua poistin pahimmat paakut ceskyjen jaloista, mutta kohtahan ne oli ihan samannäköisiä. Sisääntullessa sai taas suihkutella lämpimällä vedellä paakut pois.

538c43f7-351f-40be-9669-004

Ennen lenkille lähtöä puettuina.

49ce006d-30c4-448d-8222-df2831723da6-001

Lenkin jälkeen muhkeat lumipaakut ja Jekullakin pari pienempää.

DSC_3600

Jekku ei tykkää uudenhaalarin takalahkeista ja kävelee pelkillä etujaloilla. No hiuspompulat lahkeisiin ja johan lahkeet pysyy ja kävely sujuu.

DSC_3610

2 kaveria osallistui innolla lumisotaan.

DSC_3606

Ihan varmasti tänne upposi lumipallo…

DSC_3598

Tein käytäviä koirille, jotta pääsivät eteenpäin.