Tänään kun tulin töistä, kuulin, että Pupu oli oksentanut kaksi kertaa. Toinen oli jo siivottu, mutta toinen odotti onneksi eteisessä. Aloin puhdistamaan ja totesin, ettei ole tavallinen tyhjän mahan oksennus, ei ollut keltaista ja sitten tajusin, että ruskeat klöntithän oli verta… Koira oli oksentanut vähän ruokaa ja verihyytymiä… Äkkiä soitto eläinlääkäriin, että mitäs nyt. Pakko oli sitten lähteä lääkäriin ihmettelemään missä nyt on vika, kun koirakin oli vaisumpi.
Koko koira röntgen kuvattiin nielusta suolistoon asti. Lisäksi vielä kuvien jälkeen ultrattiin mahaa, jos jotain näkyisi. Kuvissa ruokatorvi näytti normaalilta, maha oli pieni, ei viitannut mihinkään jumiin jääneisiin möykkyihin, suolisto oli tyhjä, lukuunottamatta, että kakkaa oli tulossa paljon :D. Ei ollut erityistä kaasunmuodostusta. Samaa näytti ultraääni, ei edes pentusia näkynyt, vaikka vitsillä kyselinkin. Mikään ei viitannut ainakaan vierasesineeseen. Oksentelu johtui mitä ilmeisimmin siitä, että vatsalääke ei sopinut Pupulle, sen kanssa on kuulemma ihan normaalia, että ne ei kaikille sovi.
MUTTA ne huonot uutiset… Kuvissa näkyi Pupun keuhkot ja eläinlääkäri pyysi minua tulemaan katsomaan niitä. Röntgenkuvattujen keuhkojen pitäisi olla tummat, mutta Pupun keuhkot olivat kuin hämähäkinseitin peitossa, niissä näkyi paksuuntuneita muutoksia, eläinlääkäri mukaan bronkielii keuhkokuvioitus. Joka mahdollisesti johtuisi jonkunlaisesta kortisonin puutteesta elimistössä ja sitä aiheutuu krooninen bronkiitti. Tähän hoitona on ensin kortisoni suun kautta ja myöhemmin hengitettynä koirien maskilla.
Nyt tulikin keuhkokuvien puolesta epäilys, että mitä jos Pupun yölliset yskät onkin tätä keuhkosairautta, eikä närästyksen aiheuttamaa kakomista, kun öiden jälkeen oksennuksiakaan ei ole. Pupu joutuu erityistarkkailuun ja siirtyy makuuhuoneeseen nukkumaan viikoksi. Varmuuden vuoksi koko porukka myös madotetaan Axilurilla 5pv ajan, siksi, että myös keuhkomadot tekee tälläistä yskää ja leviää helposti koirankakkojen mukana. Ja aina kun epäillään tuota bronkiittia, pitää häätää madot ennen kortisonihoitoa. Viikon päästä olemme viisaampia, jos Pupu edelleen yskii, mutta ei närästä, eikä oksentele, niin sitten lähdetään hoitamaan bronkiittia kortisonilla…
Jännittävää tästä tekee sen, että jos Pupulla on eräänlainen kortisonin puutostauti, josta tää sairaus johtuu, niin mikä yhteys tällä on edesmenneeseen Peppi siskoon, jolla oli addisonin tauti. Taudissahanon myös jonkun sortin kortinonin puutos ja hoitona on myös kortisoni…
”Krooninen bronkiitti (keuhkoputken tulehdus) on ehkä tyypillisimmillään vanhemman koiran (>8v.) yskä, joka alkaa vähitellen ja johtaa yskimiseen koiran innostuessa tai keuhkoputkea painettaessa. Myös rasituksen sieto vähenee. Kyseessä ei ole bakteerien tai virusten aiheuttama infektio vaan krooninen inflammaatio, jossa keuhkoputkien seinämät paksuuntuvat vähitellen ja limaneritys lisääntyy. Sen aiheuttaja jää usein epäselväksi, mutta ympäristön saasteet (tupakan savu, hiukkaset), voivat selittää osan sairastumisista samoin allergiset tekijät. Lääkitystä käytetään, jos yskä häiritsee normaalia elämää.” (http://www.nuottaniemenelainlaakari.com/kennelysk.htm)