Hupi todellakaan ole penaalin terävin kynä. Tänä aamuna menin rauhassa pissattamaan koiria pihalle, ihana aamu, aurinko paistoi ja linnut sirkutti… Rauhallista kunnes huomasin Hupin hiipivän kaulapitkällä nurmikolla, kohti lintua! Vielä lentokyvytön rastaanpoikanen kökötti nurmikolla ja Hupi oli jo nenä siinä kiinni. Yritin hieman kutsua koiraa pois ja pelkäsin teurastuksen alkavan ihan kohta, etenkin kun lintulähti röpiköimään huutaen karkuun ja samaan aikaan poikasen vanhemmat teki hyökkäyksiä ilmasta käsin. No onneksi Hupi on hieman hömelö, se katseli vain ihmeissään ja lähti pissalle 😀

Pupu ei ole vieläkään matkalla kohti nyöriä, en mä ole raaskinut vielä 😀 Se näyttää liian kivalta pörröturkissaan, eikä juurikaan takkuuntunutkaan. Mut emmä tiiä oisko siitä kehiin kummassakaan tukassa, karvan kärki sillä on aina ruskea, mutta harmaata on se loppu osassa kohtaa turkkia, kuten päässä. No ehkä 3 vuoden päästä veteraanikehissä saisi olla harmaa pää.

Edelleen tukka pörrönä

Karvanpäät ruskeat, mutta alta harmaata…