Kuten jo Roosan ajoista muistin, niin hännän paraneminen on ollut hidasta ja tuskaisaa. Paraneva häntä kutisee ja vaivaa ja kaiken lisäksi koira pääsee siihen tarvittaessa käsiksi, pöntöistä päässä huolimatta. Kaikenmaailman pötköt ja suojaukset on yritetty ja lopulta paras on ollut pitää häntä auki ja suihkuttaa siihen koirien pahanhajuista haavasuihketta (ja tietenkin lisänä se pönttö päässä). Koira on ollut etenkin iltaisin melkoisen rauhaton, ei ole voinut istua eikä maata, kun häntä haava on vaivannut. Koira on pahimmillaan kävellyt ympäri kämppää levottomana. Häntä myös punotti ja vuoti pitkään, niinpä koiraa ja kutinaa helpottaakseni, olen suihkutellut häntää, jottei vuotavissa kohdissa ala mitään muhimaan, etenkin kun häntä on ollut auki ja esim. istuessa ja maatessa osuu maahan.

Pupulle on nyt hommattava myös virallinen Kennelliiton maksullinen kaavake amputoinnista, koirilla kun ei ole asiaa ”typistettyinä” mihinkään Kennelliiton rientoihin. Näyttelyt, tokokokeet, ym on kaikki pois suljettu typistetyiltä. No yritän huomisella tikkien poistolla saada asian hoidettua, kun eläinlääkärin pitää kaavake lähettää kennelliittoon…

Näin lyhyt se nyt on…

Tässä vertailukuvaa reilu vuosi sitten: http://www.jekkula.com/wp-content/uploads/2012/09/dsc_7920-001.JPG