Meillä on ollut lapset potilaina sunnuntai illasta asti mutta onneksi löytyy myös hoivakoiria. Lähdin nimittäin töihin ja vielä palasin hakemaan jotain, niin Naomi köllötti sohvalla kuumeisen Leevin kainalossa.

Poikien kainaloissa ja paapottavina koirat usein on, etenkin harjakoirat. Koirat ei meillä ole sohvilla mutta erityislupa on, jos koira on sylissä. Harjakoirathan oppivat heti käyttämään tätä tilaisuutta hyväkseen 😀 . Ihan vaan turvallisuuden takia ei ole asiaa sohvalle, ettei kukaan istu, esimerkiksi nukkuvan Ilon päälle. Nämähän kun eivät siirry vaikka joku olisi istumassa päälle, vaan kiljuvat sitten loukkaantuneena, jos jäävät alle. Muuten pojat saakin noita harjoja venyttää ja vanuttaa ja ne vain nauttivat saamistaan sylityksistä, sylityksistä ja rapsutuksesta. Joskus saa oikein poikia kieltää, kun tulee tappelua, kuka saa koiraa pitää sylissä.

Pupu ei syliin tunge, mutta kerää kyllä tarvittavat rapsutukset pojilta sekin. Monesti huomaan poikien hypläävän Pupukakin muun toiminnan lomassa, koska koira tulee seisoksimaan viereen. Samaa käytti edesmennyt Pilvikin, kun oli puhelimessa, koira liimautui viereeni ja huomaamattani tulin rapsuttaneeksi sitä puhelun aikana 😀 .