Pesin Hupin aamulla hotellissa, koska kehä oli vasta puolen päivän jälkeen. Ja voin sanoa, että en enää ikinä föönaa käsiföönillä ketään. Maailman turhin vehje, pakko saada joku miniturbo reissukäyttöön… Ei semmosta varmaan ole olemassakaan 😀 . Ja tolla käsiföönillä mä hullu olen joskus laittanut isovillan, ei sitten ihme, että Pilvi ei koskaan ollut turkissaan.
Hupi esiintyi kehässä loistavasti. Juoksemisessa oli hieman kiire, mutta se rauhoittuminen tulee sieltä kyllä iän myötä, kuten Jekullakin. Seisomiset meni upeasti. Ja tuomarin kopeloinnitkin oli koiralle ihan arkipäivää, se ei ees tajunnut ihmetellä, että mitä tässä nyt erityisesti tapahtuu 😀
Näyttelypaikalla Hupi tapasi toisen näyttelyssä olevan ceskyn. Hupihan ei ole ceskyjä nähnyt, sen jälkeen kun kasvattajalta lähti. Ilme oli kyllä todella huvittava. Koira ei selkeästi meinannut uskoa silmiään. Varovasti ja selkeitä alistumisen merkkejä näyttäen Hupi meni Bond ceskyn luo ja vallan innostui kun sai ihan hyvän vastaanoton.
Tuomari oli: Luis Gorjao-Henriques, portugali
Very good type, typical head with good eyes & ears. Body of good size & Proportions for the age . Good, chest & Topline. Moves well. Very promissing.
Erittäin hyvä tyyppi, tyypillinen pää, hyvät silmät ja korvat. Hyvä koko & mittasuhteet ikäisekseen. Hyvä, rinta ja ylälinja. Liikkuu hyvin. Erittäin lupaava.
KP, ROP-pentu
Kotosalla oli Naomilla mennyt hyvin, mutta Pupu oli pelleillyt mummolassa. Se oli haukkunut ja hyökkinyt lenkillä kaikki koirat. Toki se kotonakin haukkuu lenkillä vastaantulevat vieraat koirat, mutta sanoo vaan kaukaa hau-hau ja ei kyllä ole hyökkinyt. Mitä lie pelleili sitten.
Hupi oikein oma itsensä… ”Kukas tämä kiva setä on?”
Kamala kiire, mutta hetkittäin ainakin kaunista menoa.
Seisomiset sujui, kuin vanhalta tekijältä. Tosin vähän liian lähellä minua, mutta kaikkea ei voi saada 😀
Windytown Bastian elikkäs kotoisammin Bondi. Hupille sukua, Hupin mummon lapsi eli öö Hupin setäpuoli?