Tuntuu, että siitä asti, kun Jekku on päässyt valjailla vetolenkeille ja pyöräjuoksutuksille, on sen kierrokset nousseet muutenkin lenkkeillessä. Tämä siis ilmenee niin, että kun koira tulee vastaan, Jekku pomppii hihnassa vetäen takajaloillaan ja henkäilee vastaantulevalle koiralle. Ennen kyllä katsottiin vastaan tulijaa ja ehkä vähän henkäiltiinkin, mutta nyt käytös on potenssiin kymmenen. Tästä ei ole enää pitkä matka remmirähinään. Eniten ärsyttää, että Jekku yrittää rynnätä kaikin tavoin toista koiraa kohti, mikä sillä ei ole ennen ollut tapana. Ainut mikä tulee mieleen on, että vetoharrastus on nostanut kierroksia ja ehkä opettanut väärää tapaakin. Vetäessä Jekku on todella kiihdyksissä ja silloin koirien ohitukset menee kyllä ohitettuna mutta kiihkeästi vetäen.

Nyt pidetään vetoharrastuksista ja kiihdyttävästä toiminnasta taukoa ja otetaan ystävämme kuonopanta käyttöön jälleen kerran. Viimeksikin lyhytaikainen kättö muistutti mikä on oikea tapa toimia. Kuonopanta yksin ei opeta, vaan tietenkin mukaan otetaan koulutusta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Pupu saa hetkeksi kuonopannan. Se n meidän koirista se, joka haukkuu ohikulkijoita. Pupulla onkin jo koulutus käynnissä, sitä kuljetan namin kanssa koirien ohi ja se onkin tehonnut tosi hyvin, mutta nyt tää Jekun säätö ja ryntäily on vaikeuttanut Pupunkin treeniä.

Silloin kun kukaan ei tule vastaa, porukka kulkee kauniisti.