Naomi on nyt meillä. Mukava, kiltti ja rauhallinen neiti, joka selkeästi tutkailee, missä mennään. Naapurimme hyvin kiteytti Naon olemuksen: ” Jos Ilo on Prinsessa, niin Nao on kyllä Kuningatar”.
Kotiin tultuamme lähdin suoraan korttelikierrokselle, jotta koirat saivat katsella toisiaan kaikki ei kenenkään maalla. Se meni hyvin, mitä nyt huomasin, etten ole viitsinyt Pupua opettaa kävelemään kauniisti ja se hienosti virkkasi kuin Pilvi aikanaan hihnoja yhteen. Ilo ja Nao taas kulkevat molemmat kauniisti sivulla, peräkkäin. Eniten Naoa on ihmetyttänyt jatkuva pihalla käyminen. Iloa kun pitää viedä tiheään pihalle, ettei iske pissahätä sisätiloissa. Tiheästä viemisestä on ollut apua, sillä tänä aamuna Ilo ekan kerran jopa vinkui päästäkseen aikaisin aamulla asioilleen. Ilo on siis sisäsiisti, mutta jos ei vie tietyin välein pissalle, niin käy salaa jossain jemmassa… Lisäksi marsujen syvintä olemusta on yritetty selvittää Pupun kanssa yhteistuumin.
Ilmoitan jo Naon näyttelyynkin kokeilemaan. Pääsee Ilon kanssa harjakoirien epäviralliseen Clubshowhun 20.9 Lahteen, saa nähä mitä neiti siitä tuumaa. Lisäksi ilmoitan Pupun Hämeenlinnan ryhmänäyttelyyn 18.10 ja Ilon messukeskukseen 13.12.
Pupu on nykyään kakkajalka… Pupun takajalkojen pallot on jo niin isot, että se jotenkin onnistuu aina saamaan kakkaa niihin. Kiva vaan kun ei niitä muista koskaan puhdistaa, vasta harjatessa haistaa sen hajun.
Tämänpäiväisestä Tuomarinkartanon koiranäyttelystä on kuvia TÄSSÄ LINKISSÄ. Pääosin kuvissa on hienosti PU-2 tullut Bruno veli, sekä ROPiksi tullut Lali, joka vielä valittiin ryhmäkilpailussa jatkoon. Sekä veteraaneissa kisannut Pilven sisko Ramona. Mutta löytyy muutama muukin koira.
Kaikki 3 koko järjestyksessä (ihan kuin jossain heiluisi makkarapussi)
Ilon ja Naon koko ero. Nao on normaalikokoinen harjakoira.
Pupun kasvukuva, neiti vaan vänkää ja vänkää eikä saa mitään järkevää asentoa.
Joku nuolee viimeisiä makkaran rippeitä. Koira seisoi hienosti, mun pitää vaan opetella seisottamaan oikein tätä neitiä.
Heipsanrallaa! Eksyin juuri ensimmäistä kertaa tänne blogiisi ja ajattelinpas jättää käpälänjälkeäni.. 🙂 Harjakoirat ovat ihania, itse siis nimenomaan noista puuterihuiskuista pidän. Ehkä joku kaunis päivä meillekin sellainen.. mulla on noin sata koirarotua, joista kovasti tykkäisin 🙂