Messukeskuksen voittaja näyttely oli tänään ja lähdettiin koko porukalla katsomaan koiria. Sen verran on ehtinyt puolessa vuodessa vierottua näyttelytouhuista, että koko hössötys vaikutti hetkittäin jo huvittavalta 😀 . Koiranäyttelyissä on hauskaa, mutta olin unohtanut, millaista se on, jos se menee liian vakavaksi, kuten itselläkin taisi käydä. Nyt kun on saanut välimatkaa näyttelytouhuun, muisti taas, että se on pelkkä missikisa, jossa tulos on vain tuomarin mielipide. Ja ettei sillä ole merkitystä onko nyt yksi kihara siellä tai toinen tupsu täällä. Ja sen verran se taas kolautti, että jos laittaisi pojat harjakoirien kanssa toko koulutukseen, niin näkisivät vähän muunlaistakin, ehkä järkevämpää 😉 koiraharrastusta, ne kun tykkää muutenkin niitä koulutella.

Villakoirissa jokin lumoaa… Tässä Maaritin Nikin mielettömän kaunis pää.

Näyttelyissä on aina hauska katsastaa eri koirarotuja, sillä silmällä, että mikä rotu sopisi parhaiten meille. Melko varmasti tulevaisuudessa meille ei tule enää isoa rotua kuten isovillakoira, eikä miniminiä. Pienemmän koiran kanssa pärjää, vaikka se käyttäytyisikin ongelmallisesti. Ja pienenpienten ongelma tuntuu olevan tuo sisäsiisteys, jonka asian kanssa Ilonkin kanssa aina painitaan. Semmoinen yli 5kg -alle 15kg olisi varmaan ihan passeli. Pojillahan on tietenkin omat toiveet…

Ossi haluaisi meille chihuahuan…

Ja Leevi shäferin tai keskikokoisen villakoiran…
No semmoisia ei ole kyllä koskaan tulossa… 😀 Omaa silmää ja näppituntumaa luonteesta ja turkista mielyttää seuraavat rodut:

Shih tzu, jollainen meilläkin hoidossa ollut Tuike koira on. Ihana luonteinen otus, jolla tuo harjakoirien tapaan laskeutuva pitkä turkki.

Papillon, koiran mallinen koira, jolla nuo harjakoirien ihanaiset isot korvat ja mitä näyttelyissä olen seurannut, niin ei tunnu olevan mikään räksy tai hysteerikko.

Lhasa apso, kuonollinen painos shih tzusta, joskin luonne on hyvin erilainen. Tämä yksilö oli aivan ihana, kun oli kuin Naomi, joka oli muuttunut lhasa apsoksi 😀

Sitten vielä whippet, jollaisen Unin aina toivoin olevan, silloin, kun koiraa piti laittaa näyttelyyn 😀
No joo, eipä ole koiraa tulossa, mutta tätä ajatusleikkiä on aina hauska leikkiä.

Lisää kuvia messarista tässä linkissä.

Harjakoirat leikki viikolla pinkopalloja… Elikkäs kun en huomannut, niin ahmivat Pupun kupin tyhjäksi nappuloista, kun Pupulle ei maistunut (Pupu paastoaa noin kerran viikossa yhden ruokailun, pitää itse huolta linjoistaan). Voi arvata millaiseksi palloksi harjakoirat muuttuivat, molempien vatsa tuntui olevan räjähdyspisteessä, kun nappulat turposivat vatsassa… No loppuviikko menikin sitten pienillä annoksilla ja saatiin vatsat takaisin pieniksi…