Aina näitä asioita pyörittelee mielessään, mikä olisi seuraavan koiran rotu taikka sukupuoli… Vaikka ei olisi koiraa edes hankkimassa, on näitä asioita kiva pyöritellä tasaisin väliajoin.
Nyt kun on satanut enemmän ja vähemmän koko ajan jo viikkojen, jollei kuukausien ajan ja pessyt umpikuraisia koiria monta kertaa päivässä. Niin on alkanut miettiä, pitäisikö seuraavan koiran olla ei-turkkirotuinen, vaikkei nyt ihan välttämättä lyhytkarvainen, niin ainakin säänkestävämpi, jonka kanssa pystyy lenkkeilemään tuossa säässä. Harjakoiran kanssa et pysty, eipä pitkäturkkisen villankaan. Molempien kanssa pystyy, jos ne on klanitettu ja puettu, mutta jos haluat näyttelyihin, niin eipä pukeminen käykään. Koiran turkki kastuu hyvin nopeasti läpi sateessa ja sitten on kylmä lenkkeillä. Mutta lyhytkarvaisista ja säänkestävistä roduista lähtee karvaa, en tiedä tulisinko toimeen sen asian kanssa. En tosin tiennyt tulenko toimeen parrankaan kanssa ja hyvin ollaan tultu toimeen, mutta karvat, niitä olisi sitten joka paikassa. Ja karvaavat koirat usein haisevatkin, koiralle. Mutta toisaalta olisi luksusta, jos ei tarvitsisi turkkia laittaa 3-7pv välein…
Sukupuoli… Ehkä mä kumminkin olen enempi narttuihminen… Ärsyttää, heti kun silmä välttää, pojat nostaa jalkaa mihin vaan ruohonkortta korkeampaan. Ne ei erottele lastenleluja tai puutarhakalusteita, kaikki on yhtä hyviä jalannostopaikkoja. Ja sitten tuo vartioiminen ja alueen puollustaminen, on uroksilla kanssa välillä rasittavaa, kaikkeen mahdolliseen pitää kommentoida. Ja lenkillä joku iiiiihana tyttöhaju saa koiran pysähtymään kuin seinään ja meinaa käsi irrota, kun ei huomaa koiran pysähtyneen (etenkin Hupi pysähtyy ja un yrittää saada sitä liikkeelle, on kuin jotain betoniporsasta yrittäisi hilata).
Näyttelyissä käydessä, olen kauheasti yrittänyt aina katsella avoimin mielin muita rotuja, löytyisiköhän niistä meille sopivaa, mutta eipä ole sitä The Täydellistä koskaan eteen tullut. Kai sen sitten näkee kun on seuraavan aika, että mikä sieltä tupsahti 😀