Tänään oli aurinkoinen päivä pitkästä aikaa ja omakin jaksaminen sairastamisesta jo sen verran ok, että jaksoi mennä pihamaalle töröttämään kameran kanssa. Olen niin tyytyväinen tästä päätöksestäni pukea koiria, tunti pihamaalla lumihangessa painellen, eikä menoa hiljentynyt. Alussa Jekulla oli pelkkä toppahaalari, mutta se tärisi, niin vetäsin vielä fleecepaidan siihen päälle, niin alkoi Jekullakin meno luistaa.
Tällä mennään
Posted onNappuloista on nyt löytynyt sopivat meille. Tai no vanhoja tuttujahan nämä on. Jekulla ja Sisulla menee edelleen Cibaun kala-riisi, ei silmät vuoda ja kakkaakaan ei tule järkky määriä. Hupille ei tuo riisi sopinut, mutta olihan se kokeiltava. Korvat ja iho alkoi taas kutisemaan, joten Hupilla menee Arden Grangen sensitive (merikala-peruna), oikein hyvä ruoka, mutta melko kallis. No Hupilla menee se 1,5dl päivässä, niin eipä se haittaa, kunhan ei kutita. Mielenkiintoista näissä ruuissa on se, että niissä on melkoisen paljon hiilaria, mutta tuotosta ei silti tule paljoa. Ilmeisesti ruoka sulaa kumminkin hyvin. Puolet ruuasta meillä menee edelleen kypsää ja raakaa lihaa sekä ruuantähteitä.
Ehdittiin tuossa kokeilla ja kotona lojui mm:
Orijen Regional Red: Hupi kakkasi jättikasoja, Jekulla alkoi vuotamaan silmät (no tämä on tapahtunut joka kerta sen jälkeen, kun Orijen vaihtoi ruuista perunan herneisiin), Sisu kakkaili sisään.
Valio Puppy puristeruoka: Hupille ei käynyt ollenkaan, kun pellavansiementä–>ripuli, Jekulle ei maistunut, mikä on ihme, kun syö melkein kaikkea. Hajosi inhottavasti ihan puruksi kun lisäsi vettä sekaan.
Hill’s Z/D Syötin Hupille, kun muista tuli oireita, Pupulta jäänyt ruoka. Tässä kun ei ole mitään ”oikeaa” niin en halunnut kauaa antaa.
Sinisessä Orijen säkissä oli jotain jämiä, veikkaisin että eniten Hauhaun lohi-perunaa, mutta seassa saattaa olla cibauta ym näytteitä. Jos ois ollu pelkkää Hauhauta, oisin voinu syöttää Hupille, mutta nyt kun ei ole varma, niin en uskaltanut. Jekulla tuo Hauhaun lohi värjäsi suupieliä, ainakin ennen.
Sisun pissaongelmat
Posted onOn jotenkin hirmu vaikea myöntää, että koiralla on sisäsiisteysongelmia. Sitä tuntee itsensä huonoksi kouluttajaksi ja omistajaksi, kun ei ole yhtä saanut sisäsiistiksi. Mutta nyt päätin näistä kirjoittaa… Sisuhan oppi lähes sisäsiistiksi 8kk iässä, mutta senkin jälkeen satunnaisia vahinkoja tuli, molempia laatuja. Alunperinkin Sisun oli vaikea oppia paperittomaksi, pitkään piti olla paperit pihalla, että tajusi pissiä pihamaalla. Edelleen kun viime kesänä jäi sanomalehti pihanurmikolle, Sisu oli super iloinen, kun hänen vessansa oli palannut…
Mutta tuo pissaaminen. Sitä tulee joka yö. Välillä, esim. viime kesänä mökkireissuilla ongelma oli lähes kokonaan poissa ja nyt se on taas joka öinen ongelma. Sisu ei merkkaile, vaan aamulla, ennenkuin ehdin koirien huoneeseen, se tyhjentää koko rakkonsa. Ennen pesuhuoneen lattialle ja nyt vauvanvaippaan, koska kypsyin kuuraamaan lattiaa. Päivisin Sisu on 99%:sti täysin kuiva. Päivät koirat on vapaana koko alakerrassa, enkä ole mistään yhtään lammikkoa löytänyt. Lapset lenkittää Sisun koulusta tullessaan ja päästävät tarvittaessa pihalle. Kakkaamisia sisälle sattuu satunnaisesti.
Kun Sisu kävi lääkärissä kohtauksen takia, oli lääkärin kanssa puhetta tästäkin vaivasta. Sovittiin että, jos selän hoitamisella ei mene ohi, palaamme lääkäriin tutkimuksiin. Niinpä menemme sunnuntaina samalle lääkärille ihmettelemään mitä asialle pitäisi tehdä. Onko rakenteellista vikaa vai voiko sitä lääkitä tai miten tälläisiä vaivoja nykypäivänä hoidetaan?
Olen myös miettinyt auttaisiko kastroiminen vaivaan… Tosin kyseessä ei ole merkkailu, vaan koko rakon tyhjennys, mutta en tiedä auttaisiko se siihenkin. Lisäksi olen miettinyt leikkaamista jo senkin takia, että tapanani on ollut leikata kaikki, joilla ei ole annettavaa jalostusmielessä. Koiralle itselleen elämä on helpompaa, kun ei enää hormonit kiusaisi ja sekottaisi päätä. Sisu on saanut tuon yhden kohtauksen, niin en tiedä olisiko siitä enää jalostuskoiraksi. Ja sekin, että isä ja poika rähisee keskenään päivittäin. Mitään reikiä tms ei tule, mutta Hupi joutuu kerran päivässä pistää tuon röyhkimyksen kuriin…
Kalsarijengiä
Posted onKalsarijengi kävi pitkällä aamulenkillä. Keli oli hyvin jäinen, mutta onneksi oli nastakengät. Osa lenkistä mentiinkin peltoja pitkin, niin ei liukkaudet haitanneet. Koko porukka oli suojattu kurahaalarein ja koirat näyttivät kuin painelisivat kalsareissaan 😀 Ceskyjen puvut on aika timmit, vaikka möyräkoira mallia ovat, mutta hyvin pääsivät niissä liikkumaan ja selvittiin ilman lumipaakkuja.
Muuten koirat alkavat olla aikamoisessa kunnossa, pitäisi pestä koko porukka…
Ruokajuttuja
Posted onJoka kerta sama homma, kun yritetään ottaa nappuloita kehiin, pitää etsiä sitä oikeaa 😀 Aluksi meillä oli kokeilussa Valion puristenappula. EI sopinut Hupille, maha löysälle ja syyllisenkin tiedän, mut kokeilin nyt kumminkin, pellavansiementä. Muille sopi ihan ok, mitä nyt Sisu alkoi kakkailemaan satunnaisesti sisään. No aattelin sitten korjata tilannetta, jollain ”paremmalla” nappulalla. Laskeskelin nappuloiden hiilaripitoisuuksia, että mahdollisimman vähän jäisi kakattavaa. No hain pienen pussukan Orijenia, regional rediä. No melkein arvasin, mut pakkohan se oli kokeilla. Sen jälkeen kun Orijen vaihtoi nappulastaan perunan herneisiin meillä ei se ole oikein sopinut. Jekulla alkoi parissa päivässä vuotaa silmät ja Hupi teki sellaisia kasoja, että ois voinut kuvitella mastiffin olleen asialla. Tänään sit haettiin vanha tuttu Cibaun kala-riisi. Tiedän että tää on täydellistä Jekulle ja muistaakseni Sisullekkin ollut ihan ok. Hupia nyt sitten jännitän, mitä sanoo hiivakorvan korvat, kun tässä kumminkin on se riisi. Tässä nappulassa hyvää on todella lyhyt sisällysluettelo, hiilaria on kohtuu paljon, mutta se on hyvin sulavaa riisiä ja hinta on melko ”edullinen” n.50e/12kg.Nappulassa ei ole turhaa maissia, muita viljoja tai herneitä, bataatteja ja perunoita. No on mulla jo varasuunnitelmakin, mikäli Hupin korvat aloittaa kutinansa riisin takia, niin haen nöyränä sille oman pussin Arden Grangen Sensitive merikala-perunaa ja saa sitä muutkin popsia tarvittaessa.
Puolet ruuasta on jatkuvasti raakaa lihaa, kypsää lihaa, kananmunaa, ruuantähteitä jne. Tässä kokoelmaa viime viikoilta…
Huomaa…
Posted onKyllä huomaa taas, että sairastelujen takia ei ole kunnon lenkille päässyt. Se nyt oli selvä, että itsellä kunto taas alhaalla, mutta pojilla paaaaljon käyttämätöntä energiaa. Lenkillä mennään kuin heikkopäiset, ihan kuin ei olis koskaan edes opeteltu, miten lenkillä käyttäydytään. No vanhastaan tiedän, että pari päivää, niin pahin energia on purettu ja pikkasen muistuteltu sitä lenkkikäyttäytymistä.
Viime päivinä on kyllä ollut paljon hyötyä noista nastakengistä. Ilman niitä lenkit olisivat jääneet vieläkin lyhyeksi liukasteluksi, mutta nyt pääsi ihan normaalisti kävelemään. Nastakengät jalassa ei edes huomaa, että on liukasta tai jäistä, pystyy kävelemään ihan rentona ja normaalina. Ja auta armias kun lähdin lenkin perään kauppaan ja vaihdoin kengät, niin meinasin lentää, kun samalla huolettomuudella kävelin jäillä.
Mitä tarkoittaa kun elää koiranelämää?
Posted onAina kun puhutaan turkkiroduista, tulee puhetta kuinka koira elää koiran elämää turkista huolimatta. Kun alkaa setvimään yksityiskohtia, selviääkin, että se tarkoittaa korttelikierrosta tai pihapissaa huonoilla keleillä ja pidempiä lenkkejä vain hyvällä kelillä. Metsässä käydään kuivalla kauniilla ilmalla, jolloin roskamäärä on vähäisin. Näin toimin itsekkin ennen, kun yritin vaalia koirien turkkeja viimeiseen asti, niitä ei voinut pukea, että pärjäisivät lenkit, koska tuli takkuja, jotka pilasivat turkin.
Suomen eläinsuojeluyhdistys antaa lenkitysminimiksi koiralle sen 2 tuntia päivässä ja siiihen päälle vielä jotain kivaa aktivointia. Paras olisi jos lenkkeilyt olisi vaihtelevassa maastossa ja välillä aivan uusissa paikoissa. Vaikka ottaisi puolet siitä ajasta, niin harva kotikoirakaan saa tuollaista koiranelämää, saatika turkkikoirat. Kyllä se vaatii aikamoista uhrautumista turkin eteen, jos tähän pyrkii, joka päivä. Ja tällä tarkoitan, että koira lenkkeilee säässä kuin säässä 1-2h päivässä ja lenkki kertoja tulee se normaalikoiran vaatima 3-4 kertaa. Se kun kolmannnen kerran päivässä sulatat sitä umpilumista koiraa, kun ne lumipaakut vielä takuttaa (ja ihokosketuksissa saattaa aiheuttaa paleltumia jalkoihin tunninkin lenkillä). Tai lenkkeilet kaatosateessa jo kolmatta päivää, pesemällä koiran kurasta 3-4krt päivässä, niin kyllä mä sanon, että töitä joutuu tekemään, jos haluaa pitää turkin kauniina ja hyväkuntoisena.
Tosin sitten on yksilöitä, joita ei se sadelenkki kiinnosta, oli meilläkin Naomi. En tosin tiedä, jos Naomia olisi kuskattu pennusta asti kunnon vaihtelevilla lenkeillä ja kurjilla säillä puettuna, että olisiko se oppinut ihan toisenlaiseen. Ennen tehtiin tuo välttämätön lenkkeily kurjalla säällä eli korttelin ympäri + pihapissatukset. Mutta nyt kun on homma muuttunut, niin nykyiset 3 koiraa on nyt nopeasti oppineet pidempiin ja puettuihin lenkkeihin ja nyt ne nauttivat. Jekku pyytää joka risteyksessä hihna piukeella, että mentäisiin vielä vähän pidemmältä.
Olen miettinyt mikä osuus tällä turkinsuojelulla on ollut meidän isovillojen käytöksessä, nehän on olleet enemmän tai vähemmän villejä, vaikka eivät niin tuhoja tehneet (no paitsi Uni). Jos niitä olisi lenkitetty joka päivä tuo minimi 2h, niin olisiko ne olleet rauhallisempia… Etenkin kun isommille koirille suositellaan vielä enemmän lenkkeilyä päivässä. Missähän välissä sitä olisi ehtinyt työt hoitamaan ja lapset, jos olisi mennyt 4 tuntia päivässä puudelien lenkkeilyyn 😀 No Jekku kyllä arvostaisi moista.
Lopuksi kavalkaadia mitä se turkkikoiran normaalielämä tarkoittaa ja voi miettiä, että tuollainen umpirapainen koira voi olla käsissä 3 kertaa päivässä 😀
Lämpimämpää
Posted onIhanaa kun pakkaset hellitti, niin oltiin tänään vajaa tunti tekemässä pihalla lumitöitä. Tein koirille taas polkuja lumeen, jotta on helpompi siellä liikkua ja käydä pissalla muuallakin kuin terassin kulmalla! Jekku pääsi vielä juoksulenkille pojan kanssa yksikseen, niin nyt on rauhallista porukkaa sisällä parin tunnin ajan, kunnes iltalenkin aika koittaa 🙂