Naomilla menee selkeästi paremmin. Mä vaan pelkään, että on siksi niin reipas, kun saa varmaan liikaa lääkettä ja on liikatoiminnalla, no toivottavasti ei ole sitä… Naomin piristymistä on huomannut, että se eilen veti piharallia Jekun kanssa, juosten lumi hankeen kasan päälle Jekun perässä, ihan ennen kuulumatonta. Eilen myös sanoi ekan kerran vuosiin vastaan Pupulle, joka yritti saada Naomia leikkimään. Tavallisesti Naomi vaan lyyhistyy liikkumattomaksi ja komennan itse Pupun pois kiusaamasta, Naomia joka ei Pupun kanssa suostu leikkimään. Lenkillä myös Naomi on suorastaan spurttaillut ja kävellyt vierellä reippaana, perässä hinaamisen sijaan… Itseasiassa paleluakaan en ole huomannut, vaatteita ei ole tarvittu vähään aikaan ollenkaan, niin ulkona kuin sisällä, tosin on se karvakin vähän kasvanut suojaksi. No taudin kuvaan kuuluen, hyvin lyhyttä se vielä on.

Naomi tekee hyökkäyksen Jekun kimppuun, niin että ankatkin lentävät.

Ja sit välillä leikittiin Pupun kanssa. Jekun korvat on koomiset, kun reunassa on sentti karvaa, niin ne näyttää entistä isommalta.

Naomi suorastaa rynnii lenkillä vaunujen edellä.

Ja siis tätä on meidän pihan kevät, korkeat hanget edelleen 😀