Pitkästä aikaa oli taas tokoharkat. Pupu oli nyt ekaa kertaa kilpailijoiden ryhmässä ja se toimi uskomattoman hyvin. Koska tekemistä oli koko ajan, ei koira voinut jäädä vehtaamana ja haukkumaan muita. Irti ollut sakemanni säikytti Pupun viikonloppuna, mutta onneksi siitä ei näyttänyt jääneen traumoja, ainakaan kentän sakemannit eivät pelottaneet ollenkaan. Paljon harjoiteltiin nopeatempoista seuraamista, paljon käännöksiä, pysähdyksiä ja nopeudenvaihtoa. Pupua tietysti palkkasin paljon enemmän kuin muut aikuisia koiriaan, koska Pupuhan on vasta harjoittelija. Sivulla istumiset toimivat ja koira näköjään osaa myös seurata. ilmeisesti on vahingossa oppinut sen kun ollaan harjoiteltu näyttelykävelemistä 😀

Kotiin tultua totesin, että kai Ilonkin kanssa voisi jo aloitella. Alussa ajattelin, että saa totutella ensin perheen elämänmenoon ja tottumaan meihin. Nakkeja jäi nyt yli ja ahnepossu oli ihan hulluna, hyvä ettei mennyt sormet mukana. Ilo sai harjoitella alkeisharjoituksia, eli kontaktinottoa. Muutamalla yrityksellä sai jujusta kiinni, koira vaan on salaman nopea ja minun on vaikea palkata tarpeeksi nopeasti vaikka käytänkin naksua. Isot koirat liikkuvat selkeästi hitaammin… Tavallisesti melko pian aletaan opettaa istumista. Koska Ilolla on suuntana näyttelyt, sen alkeisharjoituksiin kuuluu seisominen. Yleensä kun nuo ekoina opitut taidot on niitä parhaiten päässä pysyviä. Tavallisesti siis opetetaan eka istuminen ja myöhemmin käskystä seisominen, Ilo tekee nyt toistepäin 😉 Fiksu se on tuokin koira oppimaan, vaikkakin ihan vastakohta Pupulle. Pupu on riekkuja, joka käy kierroksilla ja palkataan nameilla ja lopuksi aina lelulla, Pupua saa vähän aina toppuutella. Ilo on ahnepossu, joka yrittää saada namit keinolla millä hyvänsä, pikkasen hössöttäen mutta kumminkin rauhallisesti.

Ahneus ei jostain syystä näy ruokakupilla. Molemmat tytöt on nirsoilleet kupeillaan. Toisen kupista tietty ruoka maistuisi, mutta omalle käydään vain tuhahtamassa. Tämä alkoi taas sen jälkeen kun annoin yhdellä ruokailulla vähän raakaa jauhelihaa mukana. Tylysti otin kuppia pois muutamat kerrat kun ei kelvanneet ja nyt menee taas paremmin. Ilolla tosin kaadan ruuat lattialle, kupista ne ei jostain syystä kelpaa (tai sitten koira huijaa minua!). Nameina kelpaa samat nappulat, sekä aktivintipallosta ja muuten lattialle ripoteltuna. Sikäli ärsyttää, että ruoka on terveellistä ja hyvää, mutta ravintoarvo on pyöreä nolla, kun sitä ei syödä. Mietinkin pitäisikö joka ruualle laittaa lusikallinen jotain lisuketta, jos se syöminen on siitä kiinni. Harvakseltaan laitettuna se näyttää tekevän tuota, että paastotaan pari päivää ja närpitään.