Uni kävi pokkaamassa seitsemännen kerran rotunsa paras pentu -tittelin Turun kansainvälisessä näyttelyssä. Nyt Unilla onkin enää yksi pentunäyttely ensi viikonloppuna kaapelitehtaalla, ennen aikuisten kehiin siirtymistä. Kaapelitehtaalla onkin 6 isovillakoiraa. Uni, Unin sisko Luna ja veli Oliwer sekä kolme Zanita’s kennelin pentua. Yksi noista ollaan kohdattu kaksi kertaa, nimittäin Zanita’s Merlot.

Ensimmäinen isojen tyttöjen näyttely onkin niinkin pieni, kuin Messukeskuksen Voittaja -09 ja Pohjoismaiden voittaja -09 näyttely, jonne on tulossa tuona viikonloppuna 17000 koiraa. Tuolla kisa onkin todella kovaa, joten en odota mitään menestystä.

Eilen tuomarina oli Jean-Francois Vanaken, Belgia.

Nice puppy. Offers a nice confidense in the ring. Very feminine and elegant. Beautiful head and expression. Minimal skin. Disappearing underjaw. Good topline whit long neck and good straight back. Good volyme in chest for age. Good front. Moderate hindquaters. Typical free action whit beautiful balance and nice character.

Sievä pentu. Itsevarma käytös kehässä. Erittäin feminiini ja elegantti. Kaunis pää ja ilme. Ei liikaa (löysää) nahkaa. Puutteellinen alaleuka. Hyvä ylälinja ja pitkä kaula ja hyvä suora selkä. Ikäisekseen hyvä rintakehä. Riittävät takakulmaukset. Tyypilliset, vapaat tasapainoiset liikkeet ja mukava luonne.

PEK-1, KP, ROP-pentu

Unilla on tullut hassu fiksaatio pöytiin. Se nimittäin pyrkii kaikille trimmauspöydille mitä on. Ilmeisesti on innostunut, kun on kotona aina saanut kehuja, kun nostaa avuksi tassut pöydän reunalle ja minä tuuppaan sitten pepun. Näyttelypaikalla on vaan hankalaa, kun on pöytiä vieri vieressä ja Uni pyrkii ohi kulkiessa jokaiselle tyhjälle pöydälle 😀

Kameraa en tuolla käyttänyt, joten kuvat on eiliseltä illalta ja tältä päivältä, kun tiellä juoksuttelin Unia.

Uni rakkaalla pöydällä.

Koko poppoo. Naomi nykyään tykkää jo aikuistuneesta Pupusta. Nytkin kun pyysin Naomia tulemaan toisten viereen se asettautui heti Pupun viereen, eikä halunnut siirtyä siitä minnekkään.