Nyt se on sitten tehty, Unin uusi malli. Näin jätettiin näyttelyt tauolla ensi maaliskuuhun asti, jolloi lähdetäänkin hakeamaan sitä viimestä sertiä. Totesin, että menetämme vain messarin ja Turun näyttelyn, joten ei ole vaivan arvoista pitää pitkää turkkia. Tosin emmä tiiä mimmonen tursake toi taas kohta on… Nyt Unilla on tuommoinen modernin tyyppinen isolla tukalla, mutta keväällä sitten varmaan palaamme paljaaseen pyllyyn. Koira näyttää ihan hassulta, kun jalkakarvat puuttuu, mutta ei sitä rumaksi saa silti…

Vedin ensin pois 10-15cm ja sitten pesu ja föönaus. Sen jälkeen siistiminen. Silti tuntuu, että vartaloon jäi vielä aika paksulti karvaa. Karva oli myös niin paksua, ettei tuo alkuleikkaaminen meinannut millään onnistua, kun sakset eivät meinanneet pystyä hyvin tiiviiseen karvaan. Koska työskentely oli hyvin hidasta tämän raskauden takia, niin jouduin trimmaamaan koiran pimeässä pihalla… Täytyy tässä huomenna päivän valossa hieman tarkkoa ja seuraavassa pesussa hieman tarkistaa mallia. Mutta yksinkertaisesti ei pysty eikä jaksa tehdä koiraa yhdellä kertaa. Nytkin lonkkia ja selkää särkee, saa nähdä miten pääsee huomenna sängystä ylös.

Ilpan kaula on jo parempi. Tänään uskalsin kokeilla jo eloa ilman pönttöä. Voi sitä riemua pienellä koiralla, niin piti pinkoa, että eksyi naapurinkin pihamaalle. Antibioottikuuri jatkuu vielä pari viikkoa, joten toivottavasti tuo nyt parantuu ja pysyy poissa.

Eilen laitoin Naominkin kuntoon, kun oli aikamoinen parta sillekkin tullut ja karva kasvanut pitkäksi. Monia taukoja jouduin senkin laitossa pitämään…