… tuon Pupun turkin kanssa. EIlen avasin takut, pesuväli kun oli sairastelun takia venähtänyt. Tänään pesin ja flöönasin, sekä föönauksen jälkeen taas avasin takut… Sitten vielä ajeltiin konetyöt. Onhan se nyt tosi hieno, ei sitä voi kieltää. Mutta silti joka kerta ryhtyessä pesulle tekisi mieli hujauttaa tukka pois 😀 . Pupulla on pisin ja tuuhein turkki kuin muilla koirillani ikinä. Ja mun ei pitänyt ees ottaa näyttelyisovillakoiraa, vaan Pupun piti tulla vain kotikoiraksi. Mietinkin, että kumpikohan on lopulta helpompi, tuo mannermainen leijona vai moderni (KUVAT MOLEMMISTA LEIKKAUKSISTA)? Modernissa koiralla on täysi turkki, mutta se on kauttaaltaan lyhyempi. Leijonassa taas koira on puoliksi kalju ja täten turkkia on vähempi, mutta se jäljellä oleva turkki on todella pitkää. Kehässä pärjäämiseen tuo turkki vaikuttaisi varmasti, harvoin näkee veteraanikehän ulkopuolella kehässä moderniin leikattuja koiria. Lisäksi Pupun hieno pylly tulee tietenkin paremmin esiin kaljuna. No parin viikon päästä Hämeenlinnassa tietenkin pysytään tässä, mutta sen jälkeen en tiedäkkään kuinka käy 😀 . Voi olla etten kumminkaan raaski sitä leikkauttaa mihinkään muuhun. Sen tiedän, Pilven kokemuksella, että jos leijona lähtisi, en varmaan enää koskaan jaksaisi kasvattaa sitä noin pitkänä takaisin. Mutta tässä kuvia Pupu pörröstä ja pikkutytöistä, kunnon kamera on edelleen huollossa.

Montako kättä tarvitaan kuvaukseen? 😀